sunnuntai 13. huhtikuuta 2008

Rohkea ja vahva

On jännittävää seurata, miten omat tunnelmat ihmisistä muuttuvat. Miten voikin olla niin, että ihminen, jonka yhteydenottoa joskus odotti kiihkeästi ja malttamattomasti, ei nyt soittaessaan herätä mitään. Ei enää edes ärsytystä. Eikö sitä sanotakin, että rakkauden vastakohta ei suinkaan ole viha, vaan välinpitämättömyys?

Sitten on sellaisia ihmisiä, joista ei tauonkaan (tai etenkään tauon) jälkeen tahdo saada koskaan kyllikseen. Niiden viestejä odottaa edelleen sydän pamppaillen, ja kun se puhelin viimein piippaa, sen on joka hetki vähällä pudottaa hermostuksissaan. Siitä tunnistaa ihmisen, jonka rinnalla saisi täydellisessä maailmassa seistä, jonka viereltä saisi aamuisin herätä; jonka kanssa mikään ei olisi liian rankkaa tai vaikeaa, jonka kanssa pystyisi mihin vain.
Täydellisessä maailmassa, ei tässä.

Tehtiin eilen sushia naisissa - ja unohdettiin syödä se mutakakku naiset hei! Seuraavassa otteita vieraskirjasta, liitutaululta ja kännykästä:
  • mut ehkä räjäytetään ristillä
  • jos ei ois tissejä, nii ei kyllä haittaa
  • omien alkoholijuomien nauttiminen kielletty
  • No jos pari käytettyä selkärankaa, avatun pussin moraalia sekä muutaman sitoutumiskykyisen kaverin löydät, niin niitä voisit tuoda. Tervetuloa!
  • weimarinseisoja Mirri Korhonen meille kolmeen pekkaan
  • käyttää itsestään nimeä akateeminen sekatyöläinen
  • Sukupuoli ei ole pelkästään konstruktivistinen käsite!
  • Muista hammasharja vessan kaakelin saumoihin :P
  • KIVAKIVABILEJEEEE!!!!
Olipa taas lystiä. Kiitokset asianosaisille sekä niille, joiden panos auttoi tekemään illasta täydellisen (you know it's you, TK :).

Miten voi Dr Philistä tulla kolmatta kertaa sama jakso, ja miten mä voin olla taas näkemässä sitä? Eihän tämä voi mennä näin.

5 kommenttia:

Takaisin Kallioon kirjoitti...

Uuh, huhuja liikkeelle... :)

Kesäminkki kirjoitti...

:D pitäähän sitä sen verran...

Anonyymi kirjoitti...

Eiiihh! Se mutakakku!! Miten me saatettiin?!? No, herkuttelet sen tänään ja ajattelet meitä ;)
Oli kyllä lystiä, kiitos kaikille asianosaisille!

<3 Hoo

Anonyymi kirjoitti...

Ja iskihän se sieltä, jokseenkin keskivaikean ja vaikean väliin määriteltävissä oleva krapula. Mutta oli kyllä sen väärtiä. Kai. Ruokailun jälkeen alkaa noi muistikuvat oleen aika pienissä. Ja hyvä nimimerkki Hoo: älä herran tähden tuo mulle mitään nuuskaa. Eiköhän mennä näillä...

Shaque

Anonyymi kirjoitti...

"Sitten on sellaisia ihmisiä, joista ei tauonkaan (tai etenkään tauon) jälkeen tahdo saada koskaan kyllikseen."

Mä tiedän nyt just tästä jotain...

Lav Ya <3