tiistai 1. tammikuuta 2008

Ne sanat, jotka sanomatta jäivät, sanat joita ei kai ollutkaan, sanat jotka pettävät kun niitä tarvitaan...

Mä en usko, että viime vuonna tulin kylliksi kertoneeksi ihmisille, joista välitän, kuinka paljon tarkalleen ottaen. Mä myös luulen, etten kylliksi muistanut hehkuttaa niitä hienoja hetkiä, en muistanut sanoa kun oli hyvin, en muistanut mainita olleeni onnellinenkin.
Juuri nyt niitä hetkiä on vaikea muistaa itsekään, mutta mä tiedän että niitä oli.
Mä toivon, ettei mun enää tänä vuonna tarvitse kaivata ketään turhaan. Mä toivon, että olen tänä vuonna rohkeampi, päättäväisempi ja parempi.
Mä toivon, että musta tulis minä.


Sinä hymyiletkö vielä? Sinä suuteletko vielä niin,
että suudellessa olin mennä tainnoksiin?
Ja minä olen olemassa vielä,
minä vieläkin sua muistelen...

- Leevi and the Leavings: Rin Tin Tin

Ei kommentteja: