sunnuntai 11. tammikuuta 2009

Irrallaan

Minä rakastan sitä Jenkin telkkarimainosta, jossa poskihammasta kävelytetään hihnassa ympäri kaupungin katuja ja tuodaan lopuksi kotiin syömään vahvistavaa ja suojelevaa Jenkkiä lautaselta. Tällaisena tihkusateisena iltana, raa'an talvituulen tuuppiessa harvoja ihmisiä pitkin autioita, puoliksi sulaneen sohjon peittämiä katuja minä haluaisin olla se hammas. Kulkea kivannäköisen pojan kanssa samaa matkaa, tulla painetuksi suojelevasti tämän sydäntä vasten paidan ja takin väliin tilanteen muuttuessa uhkaavaksi. Hypellä luottavaisesti ylös rappusia pikkuisilla töppöjaloillaan ja nauttia terveellistä illallista omalle lautaselle tarjoiltuna.
Kaulapanta ja talutushihna olisivat pieni hinta siitä kaikesta.

Olen lopen kyllästynyt humalaiseen itseeni. Humalassa minä jankutan, toistan itseäni ja huonoja tarinoitani. Tuppaudun, piikittelen ja häiriköin. Puhun tarpeettoman lujalla äänellä ja syljen innoissani ihmisten päälle. Lähettelen viestejä, joita seuraavana päivänä häpeän kuollakseni.
Tunnustin tämän kaiken ystävälleni M. Laineelle ollessamme tänään yhdessä elävissä kuvissa. M. Laine, tuo humalan sanansaattaja ja kännin kätyri, rohkaisi mieltäni ja oli minulle varsin ystävällinen sekä kannustava. Vaistosi sen kai tulevan tarpeeseen eikä olisi voinut olla enempää oikeassa.
Koska en kyllä ajatellut alkaa tipattomallekaan.

6 kommenttia:

nuunis kirjoitti...

miero ansaitsee kohta jonkun palkinnon meidän tukihenkilöinnistä :D

mutta, siis, sussa on aivan upeaa toi itserehellisyys, joka ei ole sana, mutten keksi muutakaan. itsetarkastelu ja -kritiikki, koska ne on oikeasti tosi vaikeita.

Kesäminkki kirjoitti...

haha, joku voisi pitää sitä verbaalimasturbointina ja yrityksenä kerätä säälipinnoja sekä lohduttavia lausuntoja.
itse kernaimmin haluaisin ajatella asian olevan juuri sun kuvailemalla tavalla.

Mierolainen kirjoitti...

No kylläpä nyt kehuja satelee!

Kännissä vain on ihan älyttömän kivaa, ei sille voi mitään. Joskus siitä toki täytyy pitää pieni tauko mutta sen jälkeen se yleensä on aina vain hauskempaa.

Jokainen meistä jankuttaa samat asiat kännissä useaan kertaan, se kuuluu siihen skeneen. Samoin huutelu, häiriköinti ja muutkin mukavat oheistoiminnat.

Ja tottakai mä olen ystävällinen ja kannustava. Sitähän varten ystäviä on. Pääasia siinä kai on kumminkin se, että on rehellinen.

Kesäminkki kirjoitti...

niin, ja mun mielestä on ihanaa että on ystäviä jotka palauttavat maan pinnalle sen altakin. siis tarkoitan, että kun aina toisinaan kuvittelen olevani jotenkin ainutkertainen ja siten siis ainoa törppö juoppo. ja sitten tuntuu ihanalle kun joku sanoo että eläpäs nyt imartele itseäs, samanlainen tuuripelle sää oot kun me muukki. se jotenkin tuntui erityisen ihanalle sunnuntaina. ihanaa.

Anonyymi kirjoitti...

vvvvoi näin sen jenkkimainoksen sunnuntaina ku kävin katteleen naapuris televiissiota ja sehä ON iha hirrmusen söpö. mutta miltä haisee märkä hammas? siis kun se siinä kastuu vesisateessa...
ja iha hyvin sä vedät kännissäki. kyllä me sua sit lyödään ku ei enää jakseta

RAUHAA

/f

Kesäminkki kirjoitti...

hyvä pointti f! mä veikkaisin, että ne haisee jotenkin vähän makealle, sellaiselle maitoisalle. toisaalta nehän on normitilassaankin kosteassa koko ajan, eli ehkä se onkin kuivuminen joka aiheuttaa nenällä haistettavan eron ominaishajussa?

joo ja ei auta kuin luottaa siihen että lyötte. niin lujaa että muistan sen vielä selvittyänikin.