tiistai 27. tammikuuta 2009

Blog much?

Tänään on päivä, jolloin haluaisin olla vakava, kauniisti ja herkästi kirjoittava tyttö. Sellainen kulturelli ja havainnoiva, melankolinen ja seurassa ehkä hieman ujo. Sellainen, joka käsittelee kieltä työkseen, keksii sydämeenkäyvimmät vertaukset ja yllättävimmät mutta silti täysin pistämättömät rinnastukset; joka ei aina oikein nuku öisin ja saattaa haaveilla itsensä ohi oikeasta ratikkapysäkistä.

Toisinaan olisin kernaimmin kierolla mustalla huumorintajulla varustettu ja riehakkaasti juhliva tyttö, jonka jokainen kirjoitus tekee maailmasta hieman vinomman - ja täsmälleen saman verran hauskemman. Se sellainen, joka tuntee isosti mutta kirjoittaa piilottaen sen, on useimmiten hieman sapekas ja vähintäänkin kitkerästi hymyilevä. Se, joka tupakoi ketjussa ja harrastaa kursailematonta krapulaseksiä edellisiltaisten satunnaisten tuttavuuksiensa kanssa. Se älykäs alisuoriutuja, joka valitsee katsottavakseen camp-elokuvia ja rakastaa brittihuumoria.

Minä olen kuitenkin muuan tyttö, joka on mieltynyt yksinkertaisiin askareisiin ja monimutkaisiin ajatuksiin. Sellainen, jonka tapana on sukeltaa ihastuksiinsa päätä pahkaa, penkoa ne mehuttomiksi ja potea sitten eroahdistusta. Uuden suosikkiblogin löydettyään se ahmii kaikki kirjoitukset vanhemmasta uusimpaan, heti, yhdeltä istumalta, mahdollisimman paljon, tekstin tahtiin hengittäen.
Ja sitten se vähän masentuu, sillä sekin haluaisi tulla hotkituksi samalla tavoin, mutta siitä tuntuu, ettei niin käy.
Sitten se työntää poskeensa pari salmiakkijauhista ja jatkaa Täydellisen Blogin etsimistä, sen, jota pitää oikea ja kokonainen ihminen eikä sellaisen karikatyyri.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

oot mun suosikki! :)

Kesäminkki kirjoitti...

jee, meitsi! eikun kiitos, menin hieman hämilleni ilosta ja siksi vitsailin.
(tuo anonyymi saattaa olla meidän äiti.)

nuunis kirjoitti...

:D ihana!

mä onneksi tiedän, että meidän äiti ei osaisi kommata. toi on kieltämättä ihastuttavan äitimäinen kommentti.

Anonyymi kirjoitti...

Noh, ei ollut tarkoitus kommentoida äitimäisesti. Tämä tosiaan on mun lemppariblogi osittain kai siksi, että löydän usein tarttumapintaa omaan elämääni, toisinaan jopa hämmästyttävän paljon. Lisäksi mua miellyttää sun tapa tarkastella maailmaa. Vois kai kommentoida useimminkin, pääosin tyydyn vain nyökkäilemään :)

Kesäminkki kirjoitti...

eikun ei meidänkään äiti mitään osais kommentoida. mun on vain vaikea ottaa kohteliaisuuksia vastaan, kun mulle tulee itselle sellainen kauhu siinä vaiheessa että oonkin epähuomiossa kalastellut niitä, vaikkei se ollut alunperin tarkoitus.
mutta aivan vilpittömästi olen kyllä kovin onnellinen kiitoksista ja hirveän hyvilläni että tätä lukee säännöllisesti joku, jota minä en ehkä edes tunne!
että kiitos käynnistä ja tervetuloa uudelleen! :)

Anonyymi kirjoitti...

Nooh, tunnustetaan nyt että olen päiväni ratoksi lukenut tätä blogia aika runsaasti taaksepäin. Älä kysy miten jouduin tänne.

En siis muuten lukisi, täällä kun on noita epämääräisiä seksi homma suhmurointeja (minä en semmoisista muista enää mitään), mutta kun teksti vie niin menee se sairastelupäivä rattoisammin näin. Bonuksena yhtä hämäräperäinen ystäväsi nuunis, joka tuntuu myös haltsaavan ton kirjoitteluhomman.

Toivottavasti tyttärille räpsähtää mopokortit kevään aikana.

Kesäminkki kirjoitti...

luin ensin että tyttärelleni ja olin että VOI EI, NYT SE ON ÄITI!

mutta siis mitä tarkalleen ottaen meinaat noilla "seksi homma suhmuroinneilla"?
ja tietysti mua myös kiinnostaa, miten tänne päädyit joten kysyn vaikka kielsit.

nuu kyllä on hämäräperäinen, siinä olet aivan oikeassa :D

Anonyymi kirjoitti...

Ei ole erityisen pääsiäishenkistä kysellä, vaikka kolmasti kielletään.

Etsin alunperin tietoa pankosta eli japanilaisesta korppujauhosta, joka on luonnollisesti parempaa leivitystarkoitukseen kuin täkäläinen murennettu nisu. Sit vaan blogilinkistä toiseen kliksuttelelemalla etenin tänne. True story.

Eikä täällä mitään törkyä ole, kunhan sanoin. Mä en saa hymiöitä näkyviin kun mulla on vaan tämmönen perusnäppis, joten huumorinrahtu saattaa välittyä viiveellä tai mikä tavallisempaa, olla välittymättä laisinkaan.

Valittaen en myöskään tunne sinua, joten en ole äitisi. (Vai olenko? No en oo. Mut jos olisin, niin sanoisin etten ois. No hyvä on, olen äitisi.)

Epäilyksen siemen on kylvetty.