Mun uusi lempieläin (jonka väritys näyttää muuten ylikuumalle myös vaateprinttinä, esim. mekossa).
Eleganttei elefanttei. Jotka vaan näytti äsyriä meille turreille.
Tän lähemmäs nuo peijakkaan sarvikuonolaiset eivät suostuneet tulemaan. Mutta on se siellä, katsokaa vaikka (ja sillä on siellä lapsikin!):
Jotain aappoja. Ja on ne aitoja, vaikka jostain syystä näyttävät varsin täytetyille.
Näiden nimi oli oikeasti puukenguru, ainakin englanniksi.
Yhet toiset apinat, joiden joukossa kaikki muut oli tollaisia hopeaisen mustia paitsi yksi lapsi, joka oli kullanvärinen. Tässä siitä näkyy vain häntä, se oli niin vilkas että kerkes aina karata ennen sulkimen räpsähdystä.
Nämä oli hienoja, ja juuri niin majesteetillisen välinpitämättömiä kuin niiden pitääkin. Likainen lasi vaan vähän syö niiden glamouria näissä kuvissa, syy ei siis ole mun kuolaamassa kameran linssissä kuten kuitenkin luulette.
Tämä on tuplasti omistettu Nuulle <3
Isoin karvahämyri minkä oon koskaan nähnyt. Ja kuva on jälleen aivan ammattilaisen jälkeä.
Onko kenenkään muun mielestä yhtään ällöttävää, kun yhdessä altaassa on näin monta isoa litteää kalaa kerralla?
Mun eräs vanha luokkakaveri oli naamasta vähän samannäköinen kuin tämä lystikäs heppu:
1 kommentti:
oikeastaan oli oikein sivistävää, että tykkään nyt vauvatapiireistakin vauvasarvikuonojen ohella, kiitos ommauksesta, aivan ihastuttava kuva! <3
ja muakin ällöttää noi lituskat kalat, mieti jos sinne putoaisi ja vaan liukuisi kalakerroksesta toiseen? hyiiiiih!
(oon vähän kännissä, mutta ei se haittaa)
Lähetä kommentti