sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Mä luulin et mä hallitsen tän, mun mielen ja mun elämän

Sitä aina luulee, etteivät asiat tule todeksi omalla kohdalla. Että toiset ihmiset sairastuvat, väsyvät, lankeavat. Että ne ovat ne muut, jotka jäävät vangeiksi päiviin ja tunteisiin, että ne ovat niitä jotka arpeutuvat eivätkä enää koskaan palaudu ennalleen. Että itse on juuri sen verran kehittyneempi, parempi, älykkäämpi; että itse tekee parempia valintoja; että itse osaa elää niin ettei.

Mutta jokin minussa on muuttunut. Että kun lähellä on pitkästä aikaa joku, minä haluan vain hallita. Haluan tietää, milloin, paljonko, miksi ja kenen kanssa. Minä en usko, minulle ei riitä. Herään yöllä levottomana, yltä päältä hiessä, varmana siitä ettei enää koskaan. Kyselen ja kyseenalaistan, vaadin huomiota ja kosketusta enkä tahdo rauhoittua millään.

Enkä se ole minä: en minä oikeasti ole tällainen, hysteerinen ja takertuva. Pelkään sekoavani, haluaisin takeita ja varmistelua, sertifikaatteja ja pyhiä lupauksia. Kiroilen keskellä yötä sängyllä istuen enkä osaa keskittyä mihinkään, jos en voi olla varma siitä että.

Pelottaa. Pelottaa etten enää osaakaan, etten riitä taaskaan. Että pilaan kaiken enkä pysty mihinkään. Etten saa mitä haluan - että saan, muttä ettei se olekaan kylliksi. Että minuun kyllästytään ennen kuin saan itseni jälleen suitsittua. Että tulee ahdistus, oikeutettu kisaväsymys ja tilantarve, ennen kuin saan huolestukseni lakkaamaan ja itseni jälleen takaisin.

Sillä tämän jos tuhoan, selviänkö enää?

4 kommenttia:

Mierolainen kirjoitti...

Kuules Minkkisein! Mä painin itse saman asian tiimoilta, haen jotain varmistusta ja tunteiden peilaavuutta ja vaikka sen tietää olevan poissa omista käsistä, niin silti.

Ei varmaankaan auta muu kuin yrittää olla oma itsensä ja olla cool cat, ettei vahingossa sitä toista peloita pois? Voidaan perustaa joku tukiryhmä? :D

Kesäminkki kirjoitti...

nii voi vittu, pakko kai se on olla coolimpi kun huvittais vaik haluaisin et asiat on vain suoria ja yksinkertaisia ja sitä mille ne näyttäis olevan.
mut joo, tukiryhmä! voit odottaa paniikkipuheluita ihan minä päivänä hyvänsä :)

Anonyymi kirjoitti...

LOPETA AJATTELU HETI!

JA nauti, ole onnellinen:)

Kesäminkki kirjoitti...

ai okei. joo, okei sitte.
muistatsä vielä, mistä se meni pois päältä?