torstai 20. elokuuta 2009

Don't cha?

Eräänä kauniina loppukesäisenä keskiviikkoiltana Minkki päättää ystävänsä Punaisen Paholaisen pyynnöstä lähteä tuulettamaan mitäänsanomattomien treffien muistoa mielestään kantabaarin komediailtaan. Punainen on kuitenkin myöhässä, joten Minkki lähestyy baaria pelotta, aikeinaan istuutua ulkoanniskelualueelle kylmän greippijuoman ja itsensä antoisaan seuraan. Näin käykin. Kaikeksi onneksi joku on jättänyt pöytään vielä vanhentuvan laatujulkaisun: nyt viihtyy, Minkki tuumii ensisiemauksista nauttiessaan.

Vaan kas. Terassille vaeltaa salskeahko muukalainen, joka tyhjien pöytien puutteessa kysyy kohteliaasti lupaa istuutua Minkin seuraan. Lupa myönnetään, mutta muuta verbaalista interaktiota ei toistaiseksi suoriteta. Minkin lehden sivut kääntyilevät, miehen pää pyörii. Lopulta Minkki hyvän kotikasvatuksen saaneena päättää tiedustella eksyneen näköiseltä muukalaiselta, josko tämänkin mielessä oli livekomedia. Näin ei ole asian laita, mutta keskustelun haaroittuvan eksoduksen auettua käy ilmi muun muassa myöhemmin merkittäväksi osoittautunut fakta muukalaisen kotikaupungista, joka sattuu olemaan Oulu, tuo keskisen Ylä-Suomen hematiitti.

Punainenkin saapuu ja naiset alkavat tehdä lähtöä alakertaa kohti. Minkki on havainnut ilmeisesti pääsiäismunasta saadun helyn Oululaisen nimettömässä, mutta ajattelee ettei silti ole rikos pitää seuraa ihmiselle, joka vieläpä on kaukana kotoaan ja puhuukin hassusti. Niinpä Minkki tarjoaa Oululaiselle mahdollisuutta päästä omalla taikakortillaan komediaan veloituksetta. Mies suostuu oikopäätä ja kolmikko suuntaa kellariin.

Kellarissa Oululaiselle alkaa mallas maittaa. Hän tarjoaa kitsastelematta myös Minkille, joka estelee perustellen, ettei Oululaisen tarvitse tuntea olevansa mitään velkaa sisäänpääsyn ansiosta tai edes seuranpidosta ja että huomenna töihinkin pitäisi. Komedia on erinomaisen viihdyttävää ja kolmikko nauraa itsensä tärviölle. Minkki tuntee Oululaisen vaeltavat silmät vartalollaan niin monesti, ettei se enää ole sattumaa; kiusaantuu siitä hieman ja onnittelee itseään siitä, että seuraavan päivän työrupeaman vuoksi tämäniltaisella ei alkoholillisestikaan olisi mitään saumoja irrota lapaisesta, jolloin moni muukin asia saattaisi hellitä sijoiltaan ja joutua kerrassaan hullunkurisiin paikkoihin. Oululainen ottaa muutamia kertoja epähuomiossa tukea Minkin reidestä korjatessaan asentoaan baarijakkaralla. Minkki päättää hienotunteisesti jättää tämän huomiotta ja hivuttaa itseään vaivihkaa pois tulilinjalta. Oululainen ei vieläkään näytä vastenmieliselle. Naimisissa se sitä vastoin näyttää yhäti olevan.

Punainen bongaa viereisestä pöydästä tuttuja ja siirtyy juttusilleen jättäen Minkin yksin suden suuhun. Oululainen avaa tyylilllä:
- No säkö oot tästä yksin kotiin lähdössä?
- Tämä oli suunnitelma joo.
- Suunnitelma, haha. Sulla oottelee siellä mies sitten?
- Lukuisia itse asiassa. Mä olen antanut niille viikonpäivät, milloin ovat tervetulleita.
- Jaa! No mites se tollanen viikonpäiväsysteemi toimii?
- En kai mä sitä sulle paljasta.
- Jaatko sä sitten vuoronumeroita, että ei voi ikinä tietää että minkä päivän saa?
- Jaan joo mutta en mä niitä varatuille myönnä.
- *hetkeksi luontaisen eloisuutensa menettäen* ... aaai yrittääkö sellaisetkin sitten vai?
- Aina välillä joku pässi koettaa onneaan joo.

Minkin tekisi mieli karjua typerälle onnenonkijalle, että etkö sä saatanan sekundaseisokki tajua mitä sulla on sulla on oikea suhde miksi sä tahdot pilata sen jollain yhdentekevällä ja merkityksettömällä jos se on huonoa niin tee jotain mutta älä tule minun oven taakse raapimaan kiimaasi mikä teitä oululaisia vaivaa perrrkele?

Minkki kättelee Oululaista kohteliaasti ja viileästi ja toivottaa tälle antoisaa iltaa paraatihymyllään.

Jos tässä maassa on yksikin uskollisuudeltaan horjuvainen ja henkilökohtaiselta parisuhdemoraaliltaan joustokas heteromies, se kyllä löytää tiensä minun kulkureitilleni.

10 kommenttia:

Rooibos kirjoitti...

Mutta toi keskustelu oli sentään aivan helmi :D!

Kesäminkki kirjoitti...

kiitos! kyllä se melkein muakin elähdytti :)

Anonyymi kirjoitti...

Isot pisteet ja kunnianosoitukset pakeista! Saipa mies kerrankin pientä oppia ja ojennusta.

Oon huomanna, kuten varmaan kaikki muutkin rumban läpikäyneet, että varattuihin sekaantumalla sotkee sekä muiden että ittensä elämät, ja harvoin se oikeasti on sen kaiken arvoista. Mutta seksinpuutteisena sinkkuna se kieltäytyminen tietysti kysyis ehkä liikaakin itsehillintää ja kontrollia, kuten täällä osoitteessa ainakin on nähty. Mutta niin oikeassa kyllä olet ton kieltäytymisen kanssa, että pitää ottaa siitä ihan tosissaan mallia.

Kesäminkki kirjoitti...

otan kommentin ihan lapsenuskoisen vilpittä (vaikka kiero mieleni siihen ironisia kuittailusävyjä haluaakin soluttaa) ja sanon kiitos.
pikanttina yksityiskohtana mainittakoon, että Oululainen oli minun poistuttuani yrittänyt sangen tarmokkaasti myöskin Punaista - ja saanut toiset pakit tunnin sisään. olisi edes vaihtanut seuruetta välissä.

Anonyymi kirjoitti...

Oululainen, pööh.
Niin kauhian väärin että tässä nyt oululaisuus yleensäkin rinnastetaan selkärangattomuuteen!
Toisaalta pakit saa ihan oikea sinkkumieskin. Aina. Oululainen tosin.

t. Anonyymit oululaiset ry.

Anonyymi kirjoitti...

Hee, ihan vilpitön ja vinoilemattomasti tuo kommentti oli tarkoitettu, eli ihan oikein tulkittu on :) (hmm ja "täällä osoitteessa" tarkoittaa muuten mun omaa osoitetta, kun nimenomaista hölmöilyä on jokunen kerta täällä suunnalla sattunut)

Se on kyllä ihme, miten jotkut miehenrutaleet onnistuu olemaan niin tolkuttoman typeriä, että ensinnä ruvetaan sormus sormessa vonkaamaan seuraa. Ja sitten vielä vonkaamaan joltain saman seurueen mimmiltä jos ekalta on tullu pakit!? Siis herramunjee, tommosta typerää yksinkertaisuutta on vaan mahdoton suvaita - toisaalta se hyvä siinä on, että tommosen kökkötökerön käytöksen jälkeen ei tod. tekis mieli alkaa noiden kelkkaan edes lähteä.

Ei Oululle kirjoitti...

Aika rivo häiskä, mutta mitä muutakaan voisi odottaa oululaiselta.

Ikinä en oo ees yrittänyt, mutta ei oo kyl sit toisaalta lohjennutkaan.

Kesäminkki kirjoitti...

anonyymi oululainen: jospa tämä vain olisikin ollut ensimmäinen laatuaan... mutta valittaen täytyy todeta, että tämä sinänsä härskin karkea ja kenties kohtuutonkin yleistys perustuu kohtalaisen laajaan ja sitäkin edustavampaan otokseen kyseisestä lajista.

haha, mrs., ton osoitekohdan mä ihme kyllä osasin tulkita oikein, vaikkei se tosta mun ekasta kommentista oikein välitykään :D mutta ihan käsittämätön idari se jannu kyllä oli, puhhuijaa...

ei oululle: ongelman myöntäminen on parantumisen alku.

Unknown kirjoitti...

Nyt tuli se hetki. Se nimittäin, kun mun täytyy puhkaista täällä kommentointineitsyyteni. POKS.

Ensinnäkin tulin jotenkin tavattoman hyväntuuliseksi tämän kynäilyn luettuani. Tää oli kerronnallisesti erittäin vekkuli ja muutenkin, ilahdun aina korkeamoraalisten ihmisten todistetusta olemassaolosta, joten lopputulema ei voinut olla muuta kuin hyvä.

Toiseksi. Ilmaisut "saatanan sekundaseisokki", "älä tule minun oven taakse raapimaan kiimaasi" ja yksittäinen sana "joustokas"..No. Ei muuta kuin brava ja kiitos.

Kesäminkki kirjoitti...

vau, tervetuloa! eihän sattunut? kehuista kiitän mitä nöyrimmin. aina toisinaan tämäkin sokea kana löytää ei vain yhtä vaan kokonaisen kipollisen jyviä. nam.