keskiviikko 1. heinäkuuta 2009

The high end of low

Nuun innoittamana ajattelin hieman listata juttuja. Se on paitsi kelpo tapa kartoittaa omia mieltymyksiään myös sangen hyödykästä silloin, kun tuntuu että kaikki on joko silkkaa paskaa tai ylenpalttisen kohkattavaa ja kaipaa tasapainoa noiden kahden kärjistymän välille. Koska omassa elämässäni on ollut muutamina viime aikoina kursailematta kumpaakin, aloitan konventionaalisesti mukavista jutuista, koska siten saatamme lukijan halukkaan odottavaiselle ja kerrassaan minkkimyönteiselle mielelle. Tämän saavutettuamme lopetammekin sitten riemujen luettelun ja siirrymme harmistuksiin, ja voimmekin näin kätevästi päättää merkinnän kotoisan happamiin tunnelmiin.

Peukutan:

- Pågenin Oivallus-subit
- isokokoiset ja tavallaan karskinnäköiset miehet, jotka menevät kiusoittelusta aivan pähkinöiksi ja punastuvat pikkupoikamaisesti hymyillen hämillisinä
- Gossip Girl sekä Brothers & Sisters
- Vanish Oxy-Action
- peltojen tuoksu kesäiltaisin
- se, että bongasin juuri Dankon B-Sidesin ilmestyneen!
- moottoripyörät ja kaikki niihin liittyvä
- joutilaat päivät ja lojuminen
- ihmiset, jotka aidosti ilahtuvat yhteydenotostani ja haluavat viettää aikaa kanssani
- jääkylmä skumppa, joka ei lopu kesken
- Gossipin Music for Men -levy
- intensiivinen, ajan ja paikan kadottava pussailu, jonka aikana esimerkiksi vedetään toista vähän tukasta tai hiukan puraistaan partneria

Näytän pyllyä:

- katkerat ja pikkumaiset pelkurit, jotka eivät tohdi sanoa vinossa olevista seikoista vasten kasvoja, vaan tekevät sen selän takana panetellen ja ylempiin tahoihin turvautuen
- se, että ruoka tuntuu katoavan jääkaapistani jonnekin ja loppuu aina kesken
- huono keskittyminen ja finanssipoliittinen suunnittelu, minkä seurauksena rahatkin loppuvat kesken
- toimisto vailla ilmastointia
- hauraat ja liuskoittuvat kynnet sekä heikosti pysyvät kynsilakat
- lempisarjojeni loppuminen kesäksi - tai kokonaan
- mukavat tyypit, jotka ovat kesälomalla ja siis ulottumattomissani
- aurinkoihottuma, johon ei näköjään hydrokortisonikaan tehoa
- musiikki, josta en vain pidä, vaikka haluaisin
- se, kun keksii hirmu hyviä otsikoita ja lainauksia bloggaukseen vaikkapa salilla, eikä kirjoita niitä mihinkään ylös, joten unohtaa ne ennen kuin ehtii niitä käyttää
- ihmiset, joista tulee ällöttävän seesteisiä ja jotenkin niin täysiä välittömästi niiden ryhdyttyä vanhemmiksi
- se, että keksii satamiljoonaa juttua, joita olisi kivempi tehdä kahdestaan tai seurassa, muttei löydä ketään tekemään niitä kanssaan

Olipa taas jotenkin mukavaa. Voisi ottaa ihan tavaksi.

5 kommenttia:

Rooibos kirjoitti...

Tuo viimeinen ranskalainen viiva osui ja upposi. Nimimerkillä "en tunne ketään, joka jäisi viikonlopuksi kaupunkiin - paitsi itseni".

kreisinuu kirjoitti...

mä haluisin kanssa kuulla gossipia.

vituttaa muuten jos ihottumaan ei hydrokortison pure, koska sitä vartenhan se vitun tökötti on valmistettu ja lanseerattu markkinoille ja sehän on siksi ihan perustavalla tavalla päin helvettiä ja vastoin maailmankaikkeutta suorastaan akselinsa ympäri! HILJAAAAA! hiljaa?

Anonyymi kirjoitti...

Toi Oivallus on ihan parasta. Lapset kutsu sitä pullaleiväksi :).

R

nuunis kirjoitti...

miiiiissä sun päivitykset on? meitsi sekoo ja alkaa vetää diapameja kohta sekasin viskin kanssa ja syrjäydyn koska menetän kämppäni ja joudun muuttamaan sillan alle rankka-jaren kanssa, jolla ei ole enää edes hampaita!

shelttileidi kirjoitti...

Sanavahvistus tervaro, joka sopii tämän päivän varttuneiden ystävieni teemaan...sauna, viina... Sitä minä vaan, että onnettoman sinkkueläjän on aina nähtävä niin vitusti vaivaa, että saa mobilisoiduksi kokoon seurueen, pienen tai ison. Ei extemporea meille, kiitos! Mutta aattele silti millasta on olla pallo jalassa johonkin ihmiseen, jota on siedettävä, vaik se käyttäytyis miten!!! Siinon meillä vaihtoehdot!