Näitä kappaleita on kamalan monta, maailmassa ja minussa. Olen joskus kirjoittanut siitä, kuinka valtaosa musiikista kuuluu minun mielessäni jollekulle: sille, joka minut siihen on tutustuttanut, sille, josta laulu tuntuu kertovan tai jolle se on minulta osoitettu. Sille, jonka kanssa olen sitä kuunnellut.
Näistä molemmista tulee oikeastaan pelkkiä haikeanhyviä muistoja, puolivalossa vietettyjä aamupäiviä ja puhallettujen kynttilöiden tuoksuisia iltoja. Ihan tavallisia, aivan erityisiä.
- Anthony and the Johnsons: Bird Guhl, The Smiths: Half a Person
torstai 23. syyskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti