keskiviikko 13. helmikuuta 2008

I'm with stupid

Tänään on sellainen päivä, että tekisi mieleni vain ruostua raitiotievaunussa, ajella ympäriinsä päämäärättä ja katsella vaitonaisena ikkunasta rantoja ja lähiöitä.
Äsken vähän jo niin teinkin, ja tulin siinä istuessani ajatelleeksi kaikenmoista, muun muassa ystävyyttä. On melkoisen helppoa nimetä niitä piirteitä, joihin aikanaan on ystävissään "ihastunut", joista on kiinnostunut ja joita on arvostanut niin, että on halunnut alkaa jakaa vapaa-aikaansa näiden ihmisten kanssa. Vaan pätisivätkö nämä piirteet nyt? Tulisiko niihin henkilöihin tutustuneeksi enää tässä vaiheessa ja jos, mikä seikka nousisi merkittäväksi ystävystymisen kannalta?
Entä ne piirteet ja toimintatavat, jotka alkavat nyppiä väistämättä jossain vaiheessa jomman kumman - tai molempien - muuttuessa? Missä vaiheessa liiasta tulee liikaa? Milloin ei enää huvita yrittää hyväksyä tai edes ymmärtää? Mikä on vain kiusallista tai ärsyttävää ja mikä taas fataalia ystävyyden kannalta?
Parisuhteessahan tämä toimii sikäli mutkattomasti, että toista voi kritisoida sanomalla vaikka että mä en tykkää, kun sä olet koko ajan noin tietoinen etkä yhtään vaistonvarainen, tai että mun mielestä sun ei kannattais hukata älyäs tollaseen kapeakatseisuuteen ja sovinistisiin läppiin. Tämän jälkeen voidaan sitten tehdä revaluointi ja kenties muutossuunnitelma, sillä parisuhteessa toiseen pitäisi ymmärtääkseni voida myös vaikuttaa, ja yhteinen tavoite lienee kylliksi motivoimaan kumpaakin tekemään kompromissejä, ainakin tiettyyn rajaan saakka. Ystävyyssuhteissahan moisessa palautteessa ei oikein ole pointtia. Voihan sitä sanoa, mutta moniko lähtisi muuttamaan omaa käytöstään pelkästään ystävän mieltymyksien pohjalta? Itse ainakin luultavasti kehottaisin sanojaa menemään itseensä ja saattaisinpa nimitellä häntä koppavaksi pyhistelijäksi tai joksikin vastaavaksi itsensäkorottajaksi ja tunnelmanpilaajaksi.
Elokuvissa aina ihmiset ensin riitelevät repivästi, sanovat kammottavia asioita toisistaan ja vetäytyvät sitten nuolemaan haavojaan. Jonkin ajan kuluttua ne tapaavat jälleen, kertovat sanottujen kamaluuksien avanneen heidän silmänsä ja herättäneen heidät omahyväisestä sisäänpäinkääntyneisyydestään, ja että loukkauksien ansiosta he nyt ovat kasvaneet ihmisinä. Sitten pukarit halaavat ja kenties hieman kyynelehtivät, parempina ihmisinä kumpainenkin.
Oikeassa elämässä tölväisyt, arvostelut ja parannusehdotukset, rakentavatkin, jäävät usein elämään osapuolten väliin, eikä niistä välttämättä päästä koskaan yli, henkisestä kasvusta nyt puhumattakaan. Siksi tosielämän käsikirjoituksen tulisi olla pidemmälle harkittu ja viimeistellympi kuin se koskaan voi olla.

Musta tuntuu, että mun ulkonäkö on sama kuin tunne mun kurkussani: paksu ja tikkuinen. Kostoksi ostin päänkokoisen korvapuustin, siitäs saitte!

11 kommenttia:

Mierolainen kirjoitti...

Mä en kestä kohta enää kun oot aina noin hyvä kirjoittamaan. Ihan silkkaa asiaa ja osut taas täysin ytimeen, eikä se edes riitä. Osut ytimen ytimeen, ja sen ytimen ytimeen. Olipas mukava myös huomata (mahdollisesti tahallinen?) kolmen sanan riimittely "alkaa jakaa vapaa-aikaa", joka on kuin suomiräpin parhaita osumia.

Oliko tuolla mulle piilotettu vihje vai olenko vain NIIN narsistinen?

nuunis kirjoitti...

erinomainen kosto, sanoisin, ja myös väittäisin, ettei moni kuvailisi sua ikinä paksuksi ja tikkuiseksi.

ja ystäville ei tosiaan voi sanoa, onneksi parisuhteessa voi ja pitääkin, esim. en enää valita, vaikka kaljapullot jätetään tiskipöydälle, esim., mutta jos joku kaveri niin tekisi niin saatana.

mitä vittua, mullahan ei ole mitään sanottavaa.

Anonyymi kirjoitti...

Puhut asiaa! Se vasta sekavaksi meneekin kun parisuhteen säännöt siirytvät ystävyyteen. Kaveruudessa ei ole sopimusta (paitsi NYTin mukaan) joten ei ole myöskään oikeutta ylittää hyvientapojen rajoja. Parempi näin etten sanoisi. Mun mielestä jos naama ei jotain miellytä niin katsokoon sitten muualle.
-boo-

panu kirjoitti...

Teillä on tuollaiset aika samanhenkiset blogit tänään, nuu ja minkki? Oottekohan te kännipäissänne puhunu jostain keskenänne, mitä ette muista mutta mikä on jäänyt teidän alitajuntoihinne kytemään?

Muuta selitystä en keksi.

Taisi olla Esplanadista ko. korvapuusti? Se on muuten todella pään kokoinen eli hyvä kosto.

Vitsi kun mä en oikein osaa kommentoida tämmöisiä tunteita ja ihmissuhteita koskevia blogeja, mussa on vissii jotain vikaa.

Mierolainen kirjoitti...

Mä veikkaan että tässä on käynyt niin että Minkki on lähtenyt "vähän puimaan asiaa" ja Nuu on tästä hivenen provosoitunut. Siis sillain hyvällä. Kuten oikeassa suhteessa, toinen lietsoo toista.

nuunis kirjoitti...

mierolainen sai mut nyt täysiä, tai siis, aika irvokkaasti kääntyi englannista mutta joka tapauksessa. kiitos minkki inspiksestä, sait mut liekkiin.

EIKUN! ensimmäisen kappaleen kirjoitin kyllä viime yönä jo, ja toisen joka oli hyvin tilityshenkinen, joten kirjoitin uuden tänään tyynnyttyäni. alitajuisuuden kyteminen on siis mahdollista myös.

Kesäminkki kirjoitti...

boo: vaikka oonkin osin samaa mieltä, en silti täysin. koska ystävyyssuhteissa on kyseessä kuitenkin myöskin usein syvät kiintymyksen tunteet, harvoin niissäkään moinen kävelemään lähteminen noin vain toimii. toki niinhän se puhtaimmillaan menis verrattuna parisuhteeseen, mutta ei sitten kuitenkaan. ja kyllä ystävyyssuhteessakin hyviä tapoja ja käytössääntöjä monesti koetellaan ihan huolella, ainakin mun ystävien kesken :D
musta siinä nytin jutussa oli joitain ihan tosi hyviäkin pointteja.
panu: ihanaa kun sä olet oikein ottanut velvollisuudekses kommentoida! :D ei aina oo pakko, jos ei ole sanottavaa tai jotain. eikä kaikkien kommenttien tietty tarvii olla mitenkään säkenöivän älykkäitä tai kantaaottavia, harvoinhan mun bloggauksetkaan on sellaisia.
m&n: kelasin ihan samaa päivällä, että miten tämä on mahdollista. nyt saimme selityksen, amen.
lietsomisesta puheenollen: MITÄ??!

Takaisin Kallioon kirjoitti...

Hei, bloggaaja! Kerros tällaiselle tyhmälle blogaajalle, että miksi blogaamisen pitäisi olla bloggaamista ja blogausten bloggauksia? Asia on jäänyt mietityttämään minua.

Kesäminkki kirjoitti...

ahaa! hyvä pointti fennistihenkiseltä blogitoveriltamme!
mä en itse asiassa tiedä, enkä ole selvittänyt, kumpi on oikeampi (ilmeisesti yhellä geellä kun sä kerran asiaan puutut ;). mun suuhun toi kahen geen versio vain sopii paremmin.
mikäli osoitetaan sen olevan täysin kielemme vastaista, korjaan tapani.

which is it, spits or swallows?

panu kirjoitti...

Itse asiassa mun kommentti, etten osaa kommentoida ihmissuhdeasioihin, oli painavaa asiaa. Mussa OIKEESTI on jotain vikaa niiden suhteen:D

Takaisin Kallioon kirjoitti...

Käsittääkseni tuosta on olemassa lähinnä kaksi eri koulukuntaa ja Virallinen Totuus™ on vielä selvittämättä. Lisää duunia Kotukselle. :)