Juu, ei muuta kuin jarrutusmatka on tuplat!

Aivoni ovat syväjäässä ja aamupäiväinen loistofiilis on häipynyt miltei jälkiä jättämättä. Sain kuitenkin kammettua itseni Maunulan autokouluun teoriatunnille, ja mitä siellä opinkaan:

- vaikka ymmärtääkseni autokouluun mennään oppimaan, on A-kortissa näemmä ennen kaikkea kysymys jo opitun vahvistamisesta. Opettaja käsitteli opetuspowerpointtejaan kuin kertausharjoitusmateriaalia ja viskoi termejä ilmaan sellaisella nopeudella, etten muutamaan otteeseen voinut suoralta kädeltä olla varma, mistä puhutaan. Kerran se myös sanoi sanatarkasti, että tuntuu tyhmälle kertoa teille näin perusjuttuja. Kyse oli ajonhallintalaitteistosta: miten kytkin ja vaihteet ovat pyörän vasemmalla ja nopeudensäätövälineistö eli jarrut ja kaasu oikealla puolella. En minä esimerkiksi tiennyt tätä valmiiksi, ja muun muassa tätä oppia lähdin teoriatunnilta hakemaan.

- moottoripyörät jos mitkä ovat miesten maailmaa. Noin viidestätoista kurssilaisesta olin, kuten uumoilinkin, ainoa nainen. Opettajan sanavalinnat kielivät, että oletusarvoisesti niin kurssilainen kuin motoristi yleensäkin on mies: jätkät ajaa, noi tutkinnon vastaanottajakaverit, hayabusamies, jos vaimo soittaa.

- yksi kurssilainen, ensihoitaja ammatiltaan, kertoi vastenmielisen, joskin omalla tavallaan opettavaisen tarinan kypärän leukahihnan käytöstä (joka meni näin: mies oli ajanut prätkällä kahtasataa satasta ajanutta rekkaa päin, minkä jälkeen miehen kypärä oli löytynyt rekasta pelkääjänpaikalta, sisältönään miehen muussaantunut pää. Loppuruumis kaavittiin ilmeisesti rekan puskurista. Tarkoituksena kuulemma onkin, että leukahihna kestää vaikka kroppa pettäisikin.)

Voi kuinka haluaisinkaan jo ajamaan.