Tarinan opetus: tyhmäkin voi menestyä! (spoilerivaroitus)

Nyt, kun tyrä on kengitty pihalle (joo, ei mikään tuore aihe - mutta liittyy tähän bloggaukseen, uskokaa tai älkää), mä pystyn jälleen tekemään monia mun lempiasioita. Mä voin esimerkiksi käyttää melkein kaikkia kenkiäni jälleen - ja saan ne itse puettua jalkoihini! Mä voin syödä aamiaiseni (ja muutkin ateriat, mutta erityisen mukavaa on tämä aamiaiskohta) istuallaan!
Ja mä voin käydä jälleen elokuvissa.

Eilen käytin elämäni ensimmäistä kertaa onnistuneesti Kritiikkiporttia. Päädyimme Kuosman kanssa katsomaan Wanted-nimistä laatupläjäystä. Mun mielestä se oli hurjan viihdyttävä jos kohta raa'an brutaali; siinä oli nopeita ja näyttävästi romuttuvia autoja, mieletöntä väkivaltaa ja kuolemaahalveksuvia, asiaansa uskovia sotureita. Ja sitten siinä oli Angelina. Ah, Angelina! Joka on niin kuuma (tai oikeastaan sen pää ja sen nahka on, muutahan siitä ei juurikaan ole enää jäljellä), että...
Mulla katkesi ajatus.

Tänään sitten taideparaati jatkui: TK halusi katsoa Sex and the Cityn (ja tämä oli tärkeää mainita siksi, että kun se alkaa tuolla sitten nurista jotain chick flickeistä ja fantasian ja fiktion eroista, niin tiedätte taustat). Elokuva itsessään ei ollut ollenkaan niin äsyristä kuin ennakolta oletin, muttei myöskään yhtään aikuisten satua kummempi - kuten ei toki tarvitsekaan. Musta oli huvittavaa seurata kanssayleisöä, joka toki koostui vähintään 85-prosenttisesti naisista, sekä sitä, mille kukin kansanosa nauroi. Ehdottomasti eniten kollektiivista huvittuneisuutta herätti Charlotten ruokamyrkytys. Ehkä miljoona kärpästä ei olekaan kokonaan väärässä: kakka on, jos ei hyvää, niin ainakin hauskaa? Kun Samantha sanoi Smithille repliikkinsä (tämän kieltäydyttyä poskihoidosta), joka meni jotenkin että this is how it starts, next thing you know is that we're having sex only 3-4 times a week, mun takana oleva rouvasihminen räjähti täysin spontaaniin ja kovaääniseen käkätykseen - ja vaikeni sitten nolostuneena; kun Carrien uusi assistentti Louise kertoi kihlasormuksestaan, it ain't no rental, meidän rivillä istuneet hädin tuskin täysi-ikäiset pirkot hihittivät holtittomasti. Kun Samantha läksytti Mirandaa tämän genitaalikarvoituksesta, I could be in a death row and I wouldn't have that... situation!, mä nauroin äänekkäästi. Kas kummaa.

Oi, miten mä odotankaan Narnian kakkososaa! Ja uutta Batmania! Ja sittenhän on aina vielä se Kung Fu Pandakin... Onnen pipanoita.