Moni sellainen musiikki, johon olen tutustunut jonkun ystäväni kautta, leimautuu aina mun mielessä sen kyseisen ystävän omaksi: se on tavallaan mulla vain lainassa, ja vaikka diggailisin siitä miten, se on aina ensisijaisesti sen ystävän ja vasta sitten mun. Mun mielessä esimerkiksi The Ramonesilla, Dankolla ja Gogol Bordellolla on ihan selkeät henkilöt, joille ne kuuluu, ja niitä kuunnellessani tulen aina ajatelleeksi juuri niitä henkilöitä.
Sellaisia toisten omia biisejä kuunnellessani en voi olla aina miettimättä, millainen ihminen siihen aikanaan on ihastunut ja miksi, ja mitä se nyt tuntee kuunnellessaan niitä. Toisinaan mietin toki sitäkin, olenko mä onnistunut jättämään johonkuhun muistijäljen erityisesti juuri jonkun kappaleen kautta, ja että tulenko mä sille aina mieleen sen kuunnellessa sitä biisiä.
Tänä aamuna tuntui sille, ettei mikään onnistu. Nyt onnistuukin, itse asiassa kuta kuinkin kaikki, ja esimerkiksi juhannuksesta saattaa sittenkin tulla sangen mielenkiintoinen.
Sitten on vielä ihan pakko käsitellä lyhykäisesti yhtä mun mielestä hurjan hellyyttävää hakutulosta:
mitä tarkoittaa xoxo gossip girl
Se tarkoittaa, että suukkoja ja haleja Gossip Girliltä. Näin voi allekirjoittaa esimerkiksi epävirallisen kirjeen tai kortin, tai vaikka tekstiviestin.
Eikö näillä tietämättömillä lapsilla (?) ole isosisaruksia tai kavereita, joilta tällaista voi kysyä? Onneksi niillä on sentään minä.
tiistai 17. kesäkuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Sä pamahdat aina mun mieleen kun kuulen Dankoa. Ei huono valinta laisin.
Vähänkö on ihana sää, ei harmita juuri yhtään kävellä muutamaa kilometriä tossa sateessa. Ei. Ei yhtään.
Mun mieleen sä tulet aina kun kuulen Bryan Adamsia... :)
R joka lähtee ylihuomenna Gardajärvelle
hahah, onpas... epäimartelevaa, r. :D
ihanaa reissua teille!
ja m.: kiitos, ei hassummin!
Lähetä kommentti