Tapani Napalmi, terroristi

Olen tilassa, jossa maailma on pahan kerran ylierotisoitunut. Kun näen töissä kivannäköisen miesasiakkaan kauniit sormet, keksin niille heti ainakin viisi mielekkäämpää käyttötapaa ja -paikkaa. Kun salilla hyväkroppainen sälli käy selinmakuulle tehdäkseen vatsoja, joudun pinnistelemään ollakseni tähyilemättä tämän treenisortsien lahkeesta sisään. Kun kaupungilla näen kahden ihmisen koskettavan toistaan - suutelemisesta nyt puhumattakaan - ihoni kirkuu, niin kipeästi se kaipaa hyväilemistä.

Niinpä tänään, sivistyessäni Stoassa Alpo Aaltokosken Tärkeintä on olla -nykytanssiteoksen parissa, näin vain ylikehittyneitä ojentajia, kireitä pakaroita, huohotuksen tahdissa aaltoilevia rintakehiä. Liikekieli, tilankäyttö, tarinaSEKSI, musiikki, valaistusSEKSI, puvustus, yleisöystävälliSEKSISEKSISEKSI.
Jos oleminen on tärkeintä, on se myös vaikeinta.

Onneksi loppuilta tarjosi suoraa musavideopornografiaa virkattujen tanssiasujen verhoaman vihjailun sijaan: kävimme näkemässä Fast & Furiousin. Hikisen reggaetonin tahtiin pumppaavat, pikkuruisiin hotpantseihin sullotut latinopyllyt, wifebeatereita pullistavat tatuoidut rintakehät ja ratin pusertamisesta jännittyvät hauikset, konerasva ja kostean ilmanalan tahmaama kiilto iholla, taivaaseen saakka jatkuvat sileät sääret. En tiedä, syttyykö pikkuinen Maria Gasolinani enemmänkin bensanhajusta ja moottorin karjunnasta vai kaikesta siihen liittyvästä seksistisestä ja pinnallisesta räyhästä.
SeksÄH.

Sexy & seventeen

Stressaavan työviikon jälkeiset nollausoluet Kurvin William K:ssa. Upearipsinen baarimikko unohtaa laskea olueni ja joudun palaamaan tiskille noutamaan sitä - sattumus, josta riittää hupia jokaisen seuraavankin noudolle. Keskustelemme seurueeni kanssa Raamatusta ja maitolitran hinnasta.

Kustaa Vaasan legendaarisen herttaisen henkilökunnan voittokulku jatkuu: suunnattoman suloinen nuorukainen myy minulle lasillisen punaviiniä, nimittää sitä valkoiseksi ja häkeltyy takeltelustaan niin, ettei edes laske kämmenelleen laskemiani kolikoita vaan sanoo luottavansa minun laskeneen ne valmiiksi. Kerskun seurueelleni löytämälläni täydellisellä hyytyneen veren värisellä kynsilakalla. Nuu ilmoittaa liittyvänsä seuraamme pikimiten, mistä ilostun kovasti.

Pasificossa tunnelma on hämyisä ja hieman aggressiivinen. Nautimme sangriaa ja aurinkorasvan makuista chichitä kannuittain, esittelemme vapaapainin erikoisliikkeitä sekä keksimme keinoja säikytellä lapsia vanhemman ominaisuudessa. Kanssani samalle nahkarahille työntyy seisovasilmäinen nuorukainen, Jeccican isä, joka omien sanojensa mukaan tahtoo painaa aseenpiipun ohimolleen. Asioita, joita voit tehdä vain kerran elämässäsi.

Seurue poistuu jättäen minut ja Nuun viimeistelemään kannua, ja kuin taikaiskusta pöytämme takana olevalle sohvalle säntää lauma kohteliaita ja karamellinsieviä poikia. 18 vuotta vanhoja poikia, jotka kiipeilevät toistensa syliin, työntelevät suunnattoman pitkiä pillejä toistensa ruumiinaukkoihin - ja ovat niin jakamattoman kiinnostuneita, suorastaan janoisia kuulemaan meidän puhuvan. Mitä sä harrastat? Juksaan olevani 25-vuotias, sillä jo jonkun 26-vuotiaan ajatteleminen saa pojat julkistamaan kommentteja toyboystä, kasvoillaan sumea, sisäänpäinkääntynyt ilme, joka syntyy siitä, kun yrittää käsittää jotain todella kaukaista: avaruus... miljardi euroa... ikiliikkuja... vauvauinti... Jessica Alba...

Huomaan ajautuneeni joukkion kauneimman, hieman ujon suurisilmän kanssa kahdenkeskiseen ajatustenvaihtoon. Lasken käteni sen polvelle; se sävähtää koko vartalonsa mitalta ja hetken luulen sen pakenevan metsäkauriin lailla. Se kuitenkin jää paikoilleen, vaikka sen silmistä näkee, miten sen sydän takoo ja hengitys käy työläästi.
Muutaman korttelin matkalla minun luokseni se ei enää oikein keksi sanottavaa, tuijottelee Vansiensa kärkiin ja potkii pikkukiviä. Ylläpidän tunnelmaa ja nykivää keskustelua; pyyhkäisen majoneesitahran sen leualta ja suutelen varovaisesti. Se vastaa ahnaasti eikä ensinkään niin kömpelösti kuin oletan, se on jo aikuinen, omasta mielestään ihan valmis ihminen.
Se katselee suuret silmät selällään ympärilleen asunnossani, sulla on ihan sikana kirjoja ootsä lukenu noi kaikki, enkä raatsi pestä meikkejä ettei todellinen ikäni paljastuisi. Sen vartalo on ihana, kireä ja sileä kauttaaltaan, eikä sillä ole yhtään rintakarvaa...

Sitten herään.

Lyckan är sill och dill

Nuukin otsikoi ruotsiksi. Minäkin halusin.

Tänään verokarhu viimein suvaitsi ilmoittautua. Takaisin tuli huomattavasti vähemmän kuin monille lähipiiriläisilleni, mutta kuitenkin moninkertaisesti viimevuotinen potti. Sen verran sopivasti, että aloin varailla tatuointiaikaa. Rahathan ovat fyysisesti käsissäni vasta joulukuussa, mutta koska minulla on mustaa valkoisella niiden olemassaolosta, tuntuu kuin voisin ihan hyvin törsätä ne vaikka heti. Siksi onkin uskomattoman turhauttavaa odotella vastausta sähköpostiinsa, jossa ilmoittautuu jonottamaan syksyn tatuointiaikoja. Oikeastihan se on vain hyvä, sillä tuska jalostaa ja kärsimys kasvattaa. Ja vartominen vituttaa.

Ihan huomattavan vähän sanottavaa tällä erää. Tuntuu, ettei mitään tapahdu, ja jos tapahtuukin, ei sillä ole mitään merkitystä. Odotan sellaisia elokuvista opittuja, absurdeja ja satumaisia sattumuksia ja eleitä, en oikein jaksa keskittyä mihinkään tai piitata mistään. Haluaisin kamalasti kaikkea, enkä oikeasti kuitenkaan kuin yhden asian.

Tänään hymyilin varovaisesti suloiselle pojalle. Se hymyili takaisin siten kuin asiakaspalvelijalle hymyillään, poskia vähän pingottaen ja hampaita näyttämättä. Ehkä huomenna joku katsoo silmiinkin.

Oon niin kuin en oiskaan, niin kuin en toivoiskaan

Minulla on ikävä lempinimiä. Niitä sellaisia, jotka sikiävät yhteisestä, yksityisestä hassuttelusta, kenties jostain intiimeistä yksityiskohdista tai jaetuista lapsuusmuistoista. Sellaisista vähän noloista ja uniikeista hellittelysanoista, joita kuullessaan ehkä vähän leikisti hermostuu, mutta salaa kuitenkin tykkää hurjasti siitä, että joku välittää niin paljon, että viitsii keksiä sellaisia.

Ikävöin myös sitä kihelmöivää, onnellista jännityksen tunnetta, joka pistelee iholla päivän, illan odotuksessa; pitkiä ja näennäisen tarkoituksettomia, jaarittelevia puheluita, pieniä yhdentekeviä tekstiviestejä, sähköposteja jotka kertovat lähettäjän kaipaavan; kiireettömiä tunteja, joina maailmankaikkeus pyörii kahden navan ympärillä eikä mikään ole tärkeämpää kuin toisen iho omaa vasten; hiuksia pörröttäviä käsiä, syliä itketyksen ympärille, hymyä joka syttyy vain minua varten.

Kaikkein eniten kaipaan ajatusta siitä, että olen jollekulle enemmän kuin kukaan. Että kuulun johonkin, jollekin.


Meistä ei enää
jäljellä mitään
Päivässä haihtuu
toiseksi muuttuu
Se vihloo ja syö
joka ytimeen asti käy yksinäisyys
tänäänkin minä luovutin
annoin sen nylkeä mua

- PMMP: Tulva

- Mitä sit jos tuolta tullaan? - No siinähän sit ollaan.

On Alonson vika, jos pesä on raunioina. Frida löysi eilisen jäljiltä kotoaan piinapulloja. Veikon oikea nimi on niin tylsä, että sanotaan sitä edelleen Veikoksi vaan. Millä todennäköisyydellä kauppaan pyrkii samaan aikaan noin monta invalidia?
Ja kettukin nähtiin.

Ei hyvänen aika. Onneksi huomenna alkaa jälleen arki. Kotona tuoksuu puhdas yykki ja suitsuke.

Planta geeni on perimään kirjoitettu istutustaipumus

Mistä mahtaa johtua, että kolmen päivän totaalinen vetelehtiminen aiheuttaa näin suunnattomia syyllisyystiloja? Se tosiseikka, että noista kolmesta illasta kaksi vietin keskiolutpitoisen viihteen parissa, osin anniskeluravintoloissa, vain pahentaa nalkuttavaa ääntä päässäni.
Mitä ihmettä? En tärvännyt kaikkia ansioitani. En feidannut tapaamisia tai sovittuja menoja. En rikkonut mitään tai ketään. En ollut edes suunnitellut saavani aikaan kovasti yhtään mitään; miksi minusta siis tuntuu, kuin minulla olisi paras olla jokin hyvä selitys moiseen tuottamattomaan lorvailuun tai muuten?

Mitä sillä on väliä, vaikka kohottautuisi sängystä lähempänä puoltapäivää kuin kukonlaulua, jos niillä keinoin tuntee olonsa virkistyneeksi ja on valmis koitoksiin ja sankaritekoihin?

Jaksaakseni paremmin elää rasittavan kurinpitäjäpuoleni kanssa aloitin tämän päivän pesemällä ikkunat. Kylvetin viherkasvit. Pesin ja levitin pyykit. Tiskasin. Pian lähden poikkeamaan puutarhamyymälässä hankkiakseni viimein työhuoneeseeni kauan himoitsemani kentianpalmun: luonnollisesti siihen pitää sitten vaihtaa ruukku, mikä saa aikaan multaista sotkua lattialla, mikä aiheuttaa siivoamisen tarpeen, mistä seuraa tomuttamista, imuriääniä ja laminaattipesuaineen vaahtoa. Josko neljäs kuolemansynti alkaisi siinä vaiheessa olla miltei sovitettu.

Jos tämä oli vastaus, mikähän mahtoikaan olla kysymys?

Edellisessä bloggauksessa esitellyistä syistä olen uuvuksissa ja turhautunut. Nauttimani huomattava määrä Pepsi Maxia myös estää minua kapuamasta vielä peiton alle, joten ajattelinkin tutkia pitkästä aikaa merkillisiä hakutuloksia. Mmmöhöh, hörähdyttää kuin Lemmetty Ulvilaa tupakkapaikalla.

ja muuta paskaa
Täällähän minä, täällähän minä!

asian beiby porno
Sairasta sikailua. Mikä on beiby? Viittaako "asian" asiaan vai Aasiaan?

enää itke mä sanoin sulle lyric
Kuka tässä kyynelehtii ja miksi? Eikö sitä siis saa jatkaa vai eikö sitä haluta jatkaa?

eulii
Tämä kuulostaa toiminnalle, jota ns. ruunattu henkilö saattaisi suorittaa esims pullataikinaa kaaviloidessaan tai vaihtoehtoisesti baarissa korskuessaan.

ihokarva tolu
Liiallisen tai epätoivotun karvoituksen poistoon lienee markkinoilla parempiakin kemikaaleja, samoin henkilökohtaisen hygienian ylläpitoon.

kosmetiikka säännös ette saa juksata
No hitsi, ei sitte. Se numero siinä purkinkuvan sisällä tarkoittaa säilyvyyskuukausia avaamisesta. Tai vuosia.

olen carlos ja bader
Näetkö sä sen uhkana vai mahdollisuutena? Uhkana ja mahdollisuutena? Jonakin muuna, minä?

puttu urumis
Toistatko ystävällisesti kysymyksen vielä ensimmäisellä kotimaisella?

seksi hanska
En ole aivan varma, viitataanko tällä Kyllikki Nyrkin ihmeelliseen elämään ja urotekoihin vai kenties johonkin aivan muuhun, kuten kirkkaanpunaisiin ja sekä värinsä että materiaalinsa vuoksi eroottisiksi koettuihin nahkakäsineisiin.

seksipalvelujen vaikea osoite
Hyvä olla rehellinen ja puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Mitenkä sitä muinaista hakurobottia mainostettiinkaan, palvelu joka puhuu suomea?

suurisilmäinen nisäkäs
Hmm... Liito-orava? Aavikkokettu? Cavalierkingcharlesinspanieli? Kummituseläin? Eeeeei?

touko-pouko totta vai tarua
Onhan fiktion konsepti tuttu-puttu?

vau porno
Yks on just oppinut kirjoittamaan. Näppiksellä.

yksi siideri
Selvä! Mihin osoitteeseen?