Vaikeaa. On, vaikeaa!

Kun nyt mulle usealta taholta on vänisty, porattu ja kerrassaan nillitetty, että on niin VAIKEAA suhtautua tähän uuteen blogipaikkaan ja on niin VAIKEAA jättää kommentteja ja on niin VAIKEAA muistaa laittaa niihin kommentteihin allekirjoitus ja on niin VAIKEAA tottua ja sopeutua ja muutos on aina VAIKEAA, niin tehdäänpä tämän kunniaksi pikkuinen mieltä ilahduttava gallupinpoikainen: sinä, joka luet tätä säännöllisesti, satunnaisesti tai et oikeastaan juuri koskaan, ole ystävällinen ja ponnista voimasi äärimmilleen! Sulje silmäsi, pure hammasta, pidätä hengitystä ja ylitä itsesi! Jätä kommentti, nimellä, nimimerkillä, nimikirjaimilla tai jollain tunnistettavalla yksityiskohdalla varustettuna tämän bloggauksen kommenttilootaan. Ihan lyhyt riittää, ihan vaikka se nimmari vain. Mä haluan vähän pönkittää kirjoittajan egoani, sillä mua kiinnostaa, ketkä tätä oikeasti edes lukevat (ja tyhjää kommenttilootaa kolmatta vuorokautta tuijottaessani saan katkerasti huomata uumoiluni osuneen oikeaan: ei kukaan. Ainakaan sellainen, jota kiinnostaisi.).
Tämä toimii samalla pikkuisena harjoituksena kaikille niille, joitten mielestä a) lukeminen on kivempaa kuin kirjoittaminen, b) blogi ei suinkaan ole interaktiivinen, parhaassa tapauksessa keskustelua herättävä ja osallistumaan kutsuva foorumi, c) postiluukusta kurkistelu on paljon huoneeseen sisään astumista lystimpää, d) kommenttien jättäminen on VAIKEAA, rasittavaa ja muutenkin aivan liikaa vaadittu ja e) palautteen antaminen on paitsi aunuksesta myöskin täysin tarpeetonta ajanhukkaa ja vaivannäköä.
No niin, reippaasti käymme rekkain alle! Näyttäkää mulle mitä teillä on! Kyllä-pyy.