Jos antaa muurahaisen kävellä ihollaan hätistämättä sitä heti pois, sen polku jää hehkumaan iholle ja tuntuu siinä vielä pitkään muurahaisen jo poistuttua.
Joidenkin ihmisten kosketus vaikuttaa samoin: se polttomerkitsee suostumatta haaltumaan. Se ei näy ulospäin, koska se tuntuu ihon allakin. Kun sen kosketuksen saa ajan kuluttua takaisin, sen tunnistaa ja se tunnistaa heti. Se tuntuu sille kuin sen pitääkin; se tuntuu pitkän matkan jälkeiselle kotiinpaluulle.
Sen jälkeen muiden kosketukset ovat yhdentekeviä.
Käytiin Reinon kanssa köllöttämässä Alppipuiston nurmella frisbeetä heittelevien ja Mölkkyä pelaavien hippien keskellä. Todettiin yhteen ääneen, että kulunut viikko on ollut yhtä noususuhdannetta: tästä ei ole mahdollista päästä kovin paljon korkeammalle ja seuraava suunta onkin sitten syöksykierre koilliseen.
Tänään ei piitata siitä.
Oi mikä ihana ilta,
voi tapahtua mitä vaan
Hän tapaa monta ystävää,
mut toivoo että tapais jonkun
joka olis vielä enemmän
- J. Karjalainen
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Mutta koska mä jään tänään kotiin, niin noususuhdanne vois jatkua pidempään... Anna sen jatkua. Mä en olisi laisinkaan valmis luopumaan tästä...
Sanavahvistuksena: orkkeic... hmm ;)
paskaa. kaikki. eikä parane, koska näin se menee ja näin sen pitää mennä. jee.
Olisitpa ollut Tuntumassa. The Valkyrians tanssitti satoja ihmisiä nurmikentällä. Fiilis oli mahtava. Näin muuten Juhannusvaimonkin. :D
Lähetä kommentti