Lempieläimiä

The Bronx Zoo mainostaa olevansa maan suurin eläintarha, enkä sitä lainkaan epäilekään. Jos Amsterdamissa menin pähkinöiksi elämäni ensimmäisen kirahvin ja virtahevon näkemisestä, niin täällä oli niiden lisäksi myös sarvikuonoja (mutta vaikka miten tähtäilin, en saanut baby rhinoa kuvaan sulle Nuu, siksi se tapiiri), lepakoita ja sellaisia ujoja suurisilmäisiä nisäkkäitä World of Darknessissa (ja voitte arvata miten helposti onnistuin ottamaan siellä kuvia ilman salamaa... Aivan, siksi niitä ei ole täälläkään.), kameliratsastusta, biisoneita, jääkarhuja ja paljon niitä tavallisempiakin pikku veijareita. Mutta tässä siis kuvallista aineistoa niistä, joita muistin katsoa kameran läpi - ja niistä, joita naposti poseerata turisteille.

Mun uusi lempieläin (jonka väritys näyttää muuten ylikuumalle myös vaateprinttinä, esim. mekossa).


Eleganttei elefanttei. Jotka vaan näytti äsyriä meille turreille.



Tän lähemmäs nuo peijakkaan sarvikuonolaiset eivät suostuneet tulemaan. Mutta on se siellä, katsokaa vaikka (ja sillä on siellä lapsikin!):



Jotain aappoja. Ja on ne aitoja, vaikka jostain syystä näyttävät varsin täytetyille.



Näiden nimi oli oikeasti puukenguru, ainakin englanniksi.




Yhet toiset apinat, joiden joukossa kaikki muut oli tollaisia hopeaisen mustia paitsi yksi lapsi, joka oli kullanvärinen. Tässä siitä näkyy vain häntä, se oli niin vilkas että kerkes aina karata ennen sulkimen räpsähdystä.



Nämä oli hienoja, ja juuri niin majesteetillisen välinpitämättömiä kuin niiden pitääkin. Likainen lasi vaan vähän syö niiden glamouria näissä kuvissa, syy ei siis ole mun kuolaamassa kameran linssissä kuten kuitenkin luulette.





Tämä on tuplasti omistettu Nuulle <3


Isoin karvahämyri minkä oon koskaan nähnyt. Ja kuva on jälleen aivan ammattilaisen jälkeä.




Onko kenenkään muun mielestä yhtään ällöttävää, kun yhdessä altaassa on näin monta isoa litteää kalaa kerralla?




Mun eräs vanha luokkakaveri oli naamasta vähän samannäköinen kuin tämä lystikäs heppu: