Otetaan yksi osa pitkiä pyhiä ja juhlamieltä, yksi osa jouluista rään- ja yskäntuotantoa, yksi osa raivoa, turhautumista ja synkkäilyä kutakin sekä kaksi osaa uutta, koukuttavaa harrastusta.
Ravistellaan Smithissä pontevasti ja selvästikin tarpeettoman pitkään.
Saadaan ei maito- vaan kermaviilihappoa etu- ja takareisiin ja pakaroihin, sekä merkittävästi alentunut toimintakyky.
Sattuu, kamalasti.
keskiviikko 9. tammikuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
jos lohduttaa, muakin sattuu joka paikkaan ja sen lisäksi oon taas jotenkin sturtsannut polvet ja reidet ihan sinisiksi. kesän tullen näytän hamosissa vähintäänkin epäilyttävälle, vaikka voinkin sitten todeta, että "mä oon kato kiipeilijä".
Lähetä kommentti