perjantai 12. syyskuuta 2008

Jonakin aamuna ennen sarastusta huomaat että musta aurinko nousee

Aina silloin tällöin joudun kiistasille ihmisten kanssa siitä, kannattaako yhden ihmisen tehdä pieniä tekoja minkään - ympäristön, eläinten, ihmisten - hyväksi, kun ei yhden ihmisen teoilla maailmaa muuteta ja suuret yritykset ja niiden ratkaisut todellisuudessa tätä maailmaa pyörittää ja miksi meidän pitäisi vaivautua kun me ehditään kuitenkin kuolla ennen paskan osumista tuulettimeen ja en mä mitenkään jaksa enää päivätöitten ja arjen pyörittämisen lisäksi kiinnostua vielä maapallosta / orvoista kiinalaisista / kaltoinkohdelluista eläimistäkin. Tällaisen tilanteen edessä joudun kohtalaisen neuvottomaksi, enkä osaa perustella kantaani kuin kiusallisen ontolla "mutta jos me kaikki"-argumentilla tietäen vallan mainiosti sen kuulostavan satujen olipa kerran -jutulle.

Lähtökohtaisesti moinen passiivinen pessimismi kammottaa minua syvästi. Tällä viikolla uutisoitiin laajalti tutkimustulosta, jonka mukaan suomalaiset kyllä ovat varsin tietoisia ja valistuneita ilmastonmuutoksen ja sen hidastamisen suhteen, mutta vähintään yhtä haluttomia tekemään mitään sen eteen. Kun ei kukaan muukaan kuitenkaan. Miten tuo voisi olla argumentti tekemättä jättämiselle? Tai kuten uusi suosikkini Tosikko asian muotoilee: "Mutta ei se ole mikään syy jättää tekemättä edes vähän, ettei voi tehdä paljoa."

Voi kuulostaa hurskastelulle ja oman kilven kiillottamiselle sanoa, että minä teen niitä pieniä ekotekoja vähintään yhtä paljon itseni kuin ympäristön vuoksi. Tulee hyvä mieli, kun voi sanoa ainakin yrittäneensä - ja seisoa vilpittömästi sanojensa takana. Sitä paitsi kuinka paljon ponnistelua lopultakaan joku niinkin pieni ja yksinkertainen toimi kuin vaikkapa jätteiden lajittelu oikeasti vaatii? Uupuuko joku sammutellessaan valoja ja katkaistessaan virtoja sähkövempeleistä? Kenen pää kuumenee liikaa turhan autoilun karsimisesta? Oikeasti?

Se, ettei vain piittaa, on silti huolestuttavampaa - ja samalla käsittämättömämpää - kuin mikään. Miten niin ei kiinnosta? Miten voi olla kiinnostamatta?


Tämä on jo toinen viikonloppu putkeen, kun minua ei houkuta lainkaan juoda alkoholia. Pitäisi varmaan mitata kuume. Tänään aion silittää (ja ehkä lopulta myös tulla silitetyksi, tsihih) ja katsoa lempiohjelmiani. Huomenna aion kiivetä ja katsella kiipeilyä. Sunnuntaina aion tavata ystäviä ja nauttia joutilaisuudesta.

Keski-ikä on täällä.

5 kommenttia:

Mierolainen kirjoitti...

Eikö olekin hullua tuo yleinen mielettömyys? Crazy madness. Mun on nyt tunnustettava, että mä oon huono ihminen. Mä poltan tupakkaa, en lajittele biojätteitä erikseen (niitä tulee oikeasti yllättävän vähän kun asuu yksin ja syö einesruokia vain), syön einesruokia, ja jotain muutakin vielä varmaankin.

Nyt ei oo enää krapulainen olo ja kello on 21.14, huh huh.

Anonyymi kirjoitti...

Minä perustelen pienien tekojen tekemistä sillä, että jos en tee mitään, niin miten minulla olisi oikeus vaatia muita ihmisiä ja yrityksiä toimimaan "paremmin".

Ja kyllä, esimerkiksi melkein-lihansyömättömyyteni on itsekkäistä perusteista tekemäni teko: en halua enää tuntea syyllisyyttä siitä, miten paljon lihantuotanto aiheuttaa ongelmia.

Monet kai kokevat ympäristöongelmat niin suuriksi, kaukaisiksi ja hankaliksi kokonaisuuksiksi, että ennemmin sulkevat ne päästään kokonaan pois. Joka on tietysti outoa, koska jos tämä pallo menee siihen suuntaan, mihin näyttää, niin kyllä se alkaa väistämättä tuntua kovin ikävästi meidän kaikkien elämässä.

Kesäminkki kirjoitti...

olet erittäin oikeassa, mari! ja tokihan useimmille ihmisille vaikeiden aiheiden väistelyssä on kyse silkasta pelkuruudesta ja siitä merkillisen sitkeästä kaniiniharhaluulosta, että kun puristaa omat silmät tiukasti kiinni, muuttuu itsekin näkymättömäksi. tai ainakin se ympäröivä maailma ja sen ongelmat katoavat.

tulipa pitkä lause. kiihdyin ihan.

Tinttara kirjoitti...

Tädit <3 keski-ikä!

Anonyymi kirjoitti...

minä täällä suu leveässä hymyssä tuuletin, kunnes viimeisen kappaleen kohdalla kaadoin sinne samaan suuhun purkillisen nitroja.

/f

nii että zlaatana vähänkö vituttaa kaikki laiskat urvot (urpo, paljon urvoja), jotka ei VIITTI. paskaa. PASKAA. vaihtoehdothan eivät ole jukka poika tai citymaasturi. ei tarvita täydellisyttä, vaan yritystä. individualismi tappaa.

piis.