Dreamtheater

"Joka uniinsa uskoo, se varjoaan pelkää", tiesi vanha kansa meitä kerettiläisiä ohjeistaa. Onneksi nykyään meillä on Freud ja Unien tulkinta eikä enää siis tarvitse arvuutella: kaikki liittyy kuitenkin seksiin ja peniskateuteen sekä latenttivaiheeseen.

Mä näin viime yönä kerrassaan monimutkaista ja polveilevaa, mutta kuitenkin selkeästi jatkuvajuonista unta. Koska sen tapahtumat ovat kutakuinkin ihmiskielellä kuvailtavissa sekä siten arkijärjellä hahmotettavissa, mä ajattelin nyt ilahduttaa teitä kertomalla sen. Muihin tämän viikon hulluihin uniin pääsee skippaamalla katkoviivojen väliin aitaamani osion.

----------------------------------------------------------------------------------

Unessa elettiin selvästikin melkein reaaliajassa, sillä siinä mulla oli treffit Lempipojan kanssa tänään kello 19, kuten oikeastikin on. Mä olen jossain, ennen tätä ajankohtaa tekemässä jotain, kun paikalle syöksyy tulenpalavan raivokas Turisti. Se sähisee ja sylkee salamoita ja tulikiveä karjuessaan, että sen mies (joka unessa näyttää Gallerian Missinglinkille) on pettänyt sitä mun kanssa. Mä olen aivan hämilläni, totean miehen olevan kyllä verkosta tuttu, mutta että koskaan en ole häntä livenä tavannut saati että olisimme harjoittaneet keskenämme jotain epäsiveellisyyksiä kenenkään selän takana.

Raivotar ei kuitenkaan usko, vaan syytää lisää raskauttavia asianhaaroja, todisteita sekä uhkauksia, minkä seurauksena minä katson parhaaksi pyrkiä pakoon. Tällä välin Turisti on kuitenkin saanut seurakseen jonkun randomapumiehen sekä oman petturimiehensä (joka edelleen näyttää Missinglinkille), joista jommallakummalla on lamautinpyssy. Siitä ammuttu hermomyrkkynuoli osuu minuun, vaikeuttaen sekä etenemistäni että puhettani suuresti; tästä huolimatta koetan urheasti raahautua matkan varrella sopivasti sijaitsevaan hienoon, kansasta täyttyneeseen ravintolaan ja huutaa jo kovin vaivalloisesti kulkevalla äänelläni, että "SOITTAKAA 112, MUT ON HUUMATTU!". Avunhuutooni reagoidaan lähinnä kulmakarvoja kohottamalla sekä sormea ohimolla pyörittämällä, ja niinpä takaa-ajajani saavat minut satimeen.

Minut pakotetaan auton takakonttiin, joka kaikeksi onneksi on ensin varsin tilava ja muuttuu sitten hetken matkattuamme purjeveneen kajuutaksi. Seurakseni päästetään kiduttavan pahalle haiseva ja kasvojani hysteerisesti nuolemaan pyrkivä suomenpystykorvan näköinen koira, jota työnnän tuskastuneena pois päältäni seuraavat hetket.

Yhtäkkiä ymmärrän katsoa kelloa: se on 19.10! Alan miltei itkien pyytää puhelinta käyttööni, minun pitäisi ilmoittaa treffiseuralaiselleni, etten suinkaan ole tehnyt ohareita, vaan estynyt kidnappauksen vuoksi. Kuin ihmeen kaupalla kaappaajani heltyvät ja ojentavat minulle oman puhelimeni, jolla puhelun saan suorittaa. Puheluuni vastaa katkera ja hyvin penseä mies, joka ei suostu hahmottamaan asioiden tolaa, vaan käsittää minut toistuvasti väärin ja antaa ymmärtää meidän juttumme olevan ohitse.

Puhelun loputtua herään ajatukseen: pitikö mun nyt taas pilata tämäkin?

----------------------------------------------------------------------------------

Tulkintoja mulla itselläni on toki useita, ensimmäiset niistä muodostuivat välittömästi, kun olin lakannut huohottamasta kauhuissani ja ymmärtänyt kyseessä olleen unen. Musta olisi vain mielenkiintoista tietää, mistä tämä kaikki oikein kumpuaa: ja vielä värikuvissa!

Muut tämän viikon uneni tuskin kalpenevat kuvatun rinnalla. Viikon alussa näin unta entisestä työkaveristani, jolla oli töissä mukanaan eräänlainen puinen salkku. Salkkupa muuttuikin avatessa kummitusjunaksi, johon minut väkipakolla työnnettiin ja jossa istuin kauhun kivettämänä silmät kiinni ajatellen, miten hukkaan koko ajelu menee jos en uskalla edes katsoa.

Tämän jälkeisenä yönä uni loppui siten, että minä ja joku identifioimaton, suurikokoinen mies olimme ikään kuin teatterin näyttämöllä, yleisön ympäröimänä mutta kuitenkin kahden. Mä makasin pää sen sylissä ja mulla oli uskomattoman turvallinen olla; me keskusteltiin joidenkin sähköreleiden vaihtamisesta ja siitä, miten edellinen kuorma niitä oli ollut luokattoman huono, sillä joka toisen releen oli saanut heittää suoraa päätä menemään. Ja se on kyllä liikaa.

Seuraava uni sisälsi jo hieman kyseenalaista erotiikkaakin. Tässä unessa minä, Mandoliini ja Panu olimme ilmeisesti menossa jonkinlaisiin juhliin kolmin; olimme samassa asunnossa ja jokaisen piti käydä suihkussa. Tarjosin Panulle mahdollisuutta mennä ensimmäisenä, johon hän totesi, ettei ole tottunut käymään suihkussa yksin ja että voisimmeko mennä kaikki kolme yhtaikaa. Minä ja Mandoliini kieltäydyimme mitä kohteliaimmin, ja saimme kuin saimmekin vastahakoisen Panun ylipuhutuksi suihkuun. Kahden jäätyämme minä muitta mutkitta vedin Mandoliinilta niin sanotusti kuivat, ihan kylmän intohimottomasti ja - etten sanoisi - irinapalminomaisesti. Wham bam thank you mam!

Mitähän mulle oikein on tapahtumassa?