Kauniita unia, Ginger!

Näin viime yönä unta, että tuhosin hirveästi asioita. Yrittämättä, vahingossa. Ja olin älyttömän pahoillani aina kun jotain mäsähti. Näillä keinoin tulin suistaneeksi maahan kokonaisen hyllyllisen jotain hillittömän makeita McGyver-juomalaseja ja paljon muuta.

Muutama yö sitten näin unta, jossa Hämähäkkimies oli jälleen järjestänyt hullun hienot ökybileet. Jostain syystä sinne oli kutsuttuna koko Team Turha, jo edellisenä päivänä niin, että heräsimme juhlapäivään kaikki samasta paikasta. Itse haahuilin tyytyväisenä ympäriinsä flanellipyjamassa, odotellen suihkuvuoroani, kunnes yhtäkkiä havaitsin juhlien olevan täydessä käynnissä. Aloin lappaa innoissani ruokaa noutopöydästä lautaselleni valistaen samalla kanssavierasta siitä, miten tolkuttoman paljon ekologisempaa on valita kanaruokalaji eikä sitä broileriversiota. Hämähäkkimies kierrätti minua ympäriinsä ja kommentoi olevansa erityisen iloinen siitä, että kaikki vieraat olivat noudattaneet pyyntöä ja pukeutuneet juhlavasti. Sen jälkeen se katsoi merkitsevästi minun nuhjuista pyjamaani saaden minut tuntemaan oloni peukalon mittaiseksi ja vähintään yhtä tyhmäksi. Omaan pöytääni päästessäni huomasin kaikkien muiden jo lopettaneen syömisen. Itse en edelleenkään ollut ehtinyt edes suihkuun.

Toistuva teema viime aikojen unissani näyttäisi muutenkin olevan syyllisyys ja sopimaton käyttäytyminen, jolle en itse kuitenkaan tunnu voivan mitään. Sitten nolostelen ja pahoittelen ja ahdistun.
Ihan kuin alitajunta koettaisi kertoa minulle jotain.

Toinen toistuva teema unissani ovat omituiset nimet, jotka jostain syystä ovat erityisen merkittäviä ja jotka siksi tulisi unessa painaa mieleen huolella. Eräänä päivänä kännykkäni muistikirjaa selatessani löysin sieltä mystisen merkinnän "Algefa tai Korppu". Kesti puoli vuorokautta palauttaa mieleen, mistä oli kyse: noin viikko ennen tätä olin nähnyt unta, jossa pohdittiin lasten nimiä. Oivaltava repliikkini kuului seuraavasti: "Jos se on tyttö, sen nimeksi tulee Algefa tai Korppu." Tämän olin sitten yöllä naputellut kännykkääni ollakseni unohtamatta sitä.
Joulun välipäivinä sain unessa lahjaksi lapinkoiranpennun, hurjan suloisen ja pörröisen ja nappisilmäisen nartun. Reino vaatimalla vaati, että sen nimeksi pitää panna Wicca: näin tapahtui.

Koetan edelleen ratkaista nimiin ilmiselvästi kätkeytyvää koodia.