Olen ymmälläni, vatsa hätäännyksestä kireänä nyrkkinä, huulillani säikähdyksen sapekkaat sanat valmiina vuotamaan. Mistä on kyse? Mitä on tapahtunut? Mitä minä olen tehnyt - ja jos syy ei liity minuun, miksi minua kohdellaan kuin liittyisi?
Miksi se ei vastaa puhelimeen? Miksi se ei suostu puhumaan? Miksi se haluaa satuttaa? Miksi se ei halua yrittää enempää?
En voi tehdä yksin sellaista, mihin tarvitaan kahta.
Mitä vittua.
keskiviikko 16. joulukuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
pojat on vähän huonoja noissa välillä. toivottavasti kaikki taas järjestyy, kurjaa ja turhaa tollanen :((
Kun suihkusaippua ja hammasharja on jo asettuneet taloksi ni pojat(kaan) ei toimi noin vaikka olisivat miten huonoja välillä. Kurjaa tosiaankin. Turhaa ehkä ei jos tyyli on tuo.
niin, mä ehkä yritän ajatella tässä että parempi tässä vaiheessa kuin siinä kun olis ollut ne kattilat samassa kaapissa ja esikoinen matkalla.
Lähetä kommentti