Eilen minun piti mennä töiden jälkeen sivistyneesti syömään Paddingtonin kanssa, ottaa kenties lasillinen viiniä ruuan kanssa ja tulla kotiin hyvässä seurassa, lähinnä nukkumaan. Niinhän siinä sitten kävi, että Paddingtonin oltua myöhässä jouduin Nuun seuraan - ja sieltä humalaan. Yhdellä lounassetelillä saa kaksi Spinnyä ja ison kahvin. Rahalla sen sijaan sai lukuisia annoksia punaista viiniä, Rocksissa vieläpä kaupan päälle Jeesuksen ilmestymään viinilasiin. Paddington ei sitä tosin nähnyt, ja nouti minut muutenkin hieman silmiään pyöritellen.
Mielenkiintoista, miten toisten ihmisten kanssa on miltei mahdoton käydä sivistyneesti kahvilla, nähdä sen tunnin verran ja vaihtaa pinnalliset kuulumiset: No, me ollaan juuri suunniteltu uusien talviverhojen ostamista. Se tuntuu niin falskille ja klaustrofobiselle jopa, että sitä alkaa epäillä itseään, sitä toista sekä lopulta koko ystävyyden pointtia.
Ja kuitenkin niiden samojen ihmisten kanssa kokonainen ilta ei tahdo riittää mihinkään, kun aletaan puhua oikeasti asioista, niiden ristimänimillä. Tiesin olleeni niin tuon tarpeessa, sillä haluan välillä muistutuksen siitä, mitä oikein kaipaan.
Tänäänkin luvassa on mitä huikeimpia hetkiä joukkiossa, jota myös olen ehtinyt ikävöidä. Aiotaan Reinon, Kuosman, Fridan sekä Hoon kanssa askarrella sushia sekä kenties kulautella ainakin intialaista viskiä. Aikuisuuden ehdottomasti tympeimpiä puolia on se, että arki ja viikkojärjestys vaativat usein deprivaatiota parhaiden tyyppien seurassa olemisesta, kun vuorokauden tunnit eivät vain hyvällä tahdollakaan riitä kaikkeen. En haluaisi tehdä moisia valintoja.
lauantai 4. lokakuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
toi jeesus oli kyllä aivan mahdottoman hieno juttu. täytyy yrittää vastaisuudessakin juoda perjantaisin noin reippaasti, että jesse tulee näyttämään peukkuja.
Lähetä kommentti