Menimme Tampereelle. Edellisenä iltana valmistauduimme matkaamme lukemalla Markku Mailamäen teosta Markkuna markkinoilla. Autossa kuuntelimme Leevi and the Lingvisticsiä ja muistelimme lukeneemme lööpin "Kolmevuotias itki ja vonkasi seksiä". Saatoimme myös nauraa hieman, Erebus-naurua.
Tampereelle päästyämme seurasi Studio FeelItiä (Can you FEEL IT?! Can you FEEL IT FEEL IT BABY!), skumppanjaa kampaajatuolissa, apteekkeja, Bistro Venlaa sekä räkäpizzaa kadulla. Hotellimme löytyi lopulta aivan Pokan vierestä. Miksemme katso tuonne?
Vuokra-ajurimme Jani kuljetti meidät kirkon ja mustanmakkaran ohitse Jäähallille. Saimme sisään itsemme lisäksi Jimpan. Tamperelaiset neanderthalit eivät osanneet käyttäytyä keikalla (Anteeksi, mutta tämä ei ole Tapparan kotiottelu. Älkää huutako rytmikkäästi HEI! HEI! HEI! HEI!), ja Raputukka moshasi ystäväni kasvot verisille naarmuille sekä miltei sokeutti tämän. "Senkin sairas sika!", huusimme. Edessämme oleva vihreäpaitainen poika haisi Lidlin partavaahdolle ja voimme pikkuisen huonosti. Vitun hipit.
Taxitarkastaja osoitti 17 vuoden koulutuksensa tuottaneen tulosta ja ohjasi meidät kohti keskustaa. Kävimme eläkeläisten kansoittamassa baarissa sekä pankkiautomaatilla ("LOPETA! HILJAA! MITÄ!?!? MITÄ??!?"). Siirryimme Dorikseen, vaikka mukanamme olikin Rarjanen. Baarissa mielemme teki vetää koppavaa deejiitä napolinpataan, suunnilleen tälle alueelle *piirtää mustalla tussilla ääriviivoja*. Kävimme tupakkakopissa kyynelehtimässä ja Ilveksessä hukkaamassa pääkallolapaset puhelinnumerolla. Törmäsimme myös Jackiin mykällä j:llä, mutta turhaan.
Söimme pizzasta puolet ravintolassa, jonka jälkeen taitoimme loput vartti-vartti, ja jatkoimme kadulla. Hotelliin palattuamme pesin esim. kasvoni, ja Nuu odotti esim. valveilla. Herttainen ele.
Aamulla tunsin voimakasta halua työntää kaukosäätimen silmäni lävitse aivoihini. Frida tarjoili apua, sekä niskalaukausta.
Kaupungilla kävellessämme löysimme esim. kemiallisten riippuvaisten hoito-ohjelmapaikan sekä näön apuvälinekaupan. Niin ja Artturin: jos sanassa on kaksi samaa kirjainta peräkkäin, ne kumoavat toisensa. Näin esim. Noora ääntyy [nra].
Konstaapeli pysäytti meidät ollessamme poistumassa kaupungista, muttei puhalluttaakseen. Menin hieman hulluksi ja pelokkaaksi.
Matkalla tutustuimme mittarikenttään sekä vastasimme kysymyksiin, joita ei koskaan esitetty. Vauhtimme hidastui toisinaan dramaattisesti ja löysimme teknologisia huipentumia autosta, esim. Muuntautujat-henkisen mukinpidikkeen.
Junassa katselimme edellisillan dokumentaatiota näteistä tytöistä (prettypretty) sekä erityisryhmien konsertista. Saimme porttikiellon Tampereelle aivoihimme istutetun mikrosirun avulla ("Ja pysykääkin poissa!"). Junan ikkunaverhot haisivat pierulle, tai ehkä se olikin oma hengitykseni.
Toivottavasti en jättänyt pois mitään olennaista. Jos oltais Tampereella, saatais ottaa taksi. Siellä on sellainen erityissääntö. En.
Loppuun vielä maistuvan kermaviilikastikkeen ohje kaikille pikku kokeille:
- kermaviili
- tilli
- kurkumiini
- E 653, toistan: kuusi-viisi-kolme
- maapähkinänjäämiä
2. Nauti.
Äsken luin Hesarin televisio-ohjelmatiedoista, että tämänpäiväisessä Pelkokertoimessa on vuorossa Äidit ja pojat -erikoisjakso: "Temppuina mm. äitien kannattelua, keittiöaskareita ja yhteinen automatka". Nyt ymmärrän, miksi sitä kutsutaan pelkokertoimeksi, enkä ehkä uskalla katsoa.
2 kommenttia:
nauroin ääneen kun luin tätä, aivan mahtavaa! erittäin hyvin oli kirjoitettu äänet pankkiautomaatilla ("LOPETA! HILJAA! MITÄ!?!? MITÄ??!?". sopii kun nyrkki napolinpataan, ihanan inside.
en. vittu. matti. meenkin heti etsimään ton youtubesta.
On taas ollut hauskaa kun tulee tota (irr)a(tio)naalia siihen malliin. :D
Tervetuloa takaisin etelään!
Lähetä kommentti