Olin vähällä kirjoittaa siitä, miten tänään kaikki on päin väärää: tukka oli huonosti, samoin sää ja unetkin. Pohjimmiltani olen kuitenkin yksinkertainen ja helposti ilahtuva yksilö, joten kirjoitankin siitä, mitä mukavia pikku asioita tänään on sattunut.
Aloitellessani työpäivää yrityspromotilaisuudella minua lähestyi kenties maailman kaunein poika. Se oli pitkä ja sellainen brittipopparin mallinen, mutta sellaisella tavalla, että formaali pukeutuminen imarteli sitä ihan erityisesti. Sen tumma tukka oli myös letkeää moppimallia, ja sen silmät olivat melkein mustat, sielukkaat ja syvät kuin metsälampi. Se oli hirveän kiva eikä ollenkaan flirtöösi, kyseli asiallisia ja hymyili ujosti. Sen tiedustellessa, tulisinko mäkin sijaitsemaan fyysisesti siinä nimenomaisessa paikassa, jonne tutustumislippuja jakelin, se sai senkin kuulostamaan vain vilpittömän ystävälliselle ja hyvätapaiselle.
Sitä katsellessani tulin ajatelleeksi, miten mukavaa olisikaan olla kaunis. Ei sellaisella perinteisellä, ylimielisyyteen ajavalla tavalla, vaan sillä lailla huolettomasti, itse koko seikkaa tiedostamatta. Voisi olla samaan aikaan sekä ällistyttävän upean näköinen että helposti lähestyttävä, pysäyttävän hehkeä ja ylettömän herttainen, olematta yhtään teennäinen tai falski. Tällaisia ihmisiä on, mä jopa tunnen sellaisia, ja olen varma että niille on auki ihan jokainen ovi.
Metrossa törmäsin Otteen baariminnaan, joka välittömästi tuli istumaan mun viereen, rupatellen niin, että me oltiin hetken melkein bestikset. Musta se oli samanaikaisesti mukavaa ja hämmentävää, sillä tavallisestihan me törmätään melko eri kellonaikaan ja erilaisessa tilanteessa, enkä mä oikein tiennyt ensin että mitä sille sanoisin. Onneksi se oli kyydissä vain yhden pysäkinvälin, eikä piinallista hiljaisuutta päässyt muodostumaan.
Suklaanmakuinen Fitness-myslipatukka maistuu aivan samalle kuin murupusut, joita päiväkodissa tehtiin riisimuroista, kookosrasvasta ja kaakaojauheesta. Eikä mulla sitten oikeestaan ollutkaan muuta sanottavaa. Johan sitä oli tässäkin, tykkään mä.
torstai 7. helmikuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Musta se suklaa oli kamalaa... Kamalinta niistä, koska kaik oli pahoja. Muut jutut mä tiesinkin jo, joten ei mullakaan muuta :D
Ja ai nii. PORUKAT SAI SEN KÄMPÄN!!!!!!!!!!!
Lähetä kommentti