sunnuntai 25. marraskuuta 2007

Powertrip!

Tänä aamuna tempoessani ympäri tuulista ja vihaisen harmaata Tölikkää Air Perseukseni kipinää lennättäen tulin ajatelleeksi, että aikuisikäni kaikki viikonloput ovat olleet melkoisen juhla- ja työpainotteisia. Moiset, spontaanilla juoksulenkillä alkaneet sunnuntait ovat ihan yhden käden sormilla laskettavissa ja siksi aina mainostuksen arvoisia. Ja kyllä, arvon lukijani, aion paistatella ylemmyydentunnossa vielä tovin: oli mahtavaa hankkia hiki pintaan ja terve sinipuna poskille tietäen, että valtaosalle ikätovereista tai muista kohtalonkumppaneista moiset oireet tällä hetkellä ovat seurausta jostain paljon etanolipitoisemmasta aktiviteetista. Minä Olen Hyvä Ihminen!

Mun eilinen oli pitkästä aikaa miellyttävä, pakoton ja kiireetön kaikin puolin, oikea lähiölauantai. Se sisälsi paitsi ylenmääräistä matkustelua bussilla ja junalla, Benny Lavaa ja mustikka-mansikkapiirakkaa Caya Saxin ja J.J.A.:n luona myös kosher-videoita ja uuden kulmasohvan koeloikoilua Rva Taalasmaan seurassa. Ihmiset, joiden lähellä viihtyy ilman, että tarvitsee analysoida kaikkea puhki, ovat harvassa. Viime aikoina hyvä tuulikin on ollut harvassa - sen hetkellisestä palauttamisesta kiitokset edellämainituille.

Mä keksin äkisti eilen illalla täydellisen joululahjan E.S.R.:lle. Vielä en tosin tiedä, miten saan sen toteutettua reaalimaailmassa; saattaa myös olla, ettei mun kohta enää tarvitse edes huolehtiakaan sen saatavuudesta saati antamisesta.

En tiedä miksi musta tuntuu kovin juhlalliselle kirjoittaa tänne, ikään kuin tämä millään tasolla eroaisi kotoisasta Galtsubloggauksesta. Mua jotenkin jännittääkin, niin ettei tahdo pysyä keskittyminen eikä ajatukset kasassa. Muistan kyllä, että mun piti mainita tämän oikean blogin olevan mun väsynyt yritys vastustaa FaceBookin ylivaltaa, sinnitellä riippumattomana ja sen vaikutuspiirin ulkopuolisena, mutten tiedä kauanko jaksan enää. Viime yönä näin unta paitsi salatupakoinnista koulussa ja E.S.R.:stä myös edellämainitusta verkkosivustosta - kohta ei ole enää mitään tehtävissä. Siinä unessa mä jo listasin ihmisiä, jotka ensimmäiseksi sieltä etsisin.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Wuhuu! Ihanaista että oot tullut kaapista ja nyt määgi voin kommentoida.

Ja kiitti vikasta. Aamiaiseksi mudcakea sekä mozzarellacuugeleita. Slurp!

Rva T.