Tätä teemaa pitäisi kai tarkastella sellaisesta elämäni levy -näkökulmasta ja käsitellä sellaista levyä, joka on kaikkien aikojen suosikki ja jotenkin parasta ikinämissäänkoskaan.
Minulla on taipumuksena hullaantua asioista aika totaalisesti. Senpä vuoksi valitsen tähänkin luonteelleni uskollisena levyn ja biisin, johon olen tutustunut alle viikko sitten, mutta joka on minusta juuri nyt aivan mieletön. Olin viime perjantaina vapaapäivällä, minkä vuoksi poikkesin torstaina töistä päästyäni jälleen Karhupuiston Makuunissa. En sielläkään ikinä malta tyytyä vain yhteen elokuvaan kun aina löytyy vähintään kaksi jotka on pakko nähdä, ja siitähän on sitten aina seurauksena stressi ja päänpuristus ja tomaattikeiton värisinä hehkuvat silmät kun niitä leffoja on pitänyt vahdata yöhön saakka - tai vaihtoehtoisesti kohtuuttomat itsesoimaukset ja syyllisyys, kun joutuu palauttamaan jonkin filmin katsomattomana liikkeeseen. Niinhän minä nytkin tein ja vuokrasin Kick-Assin ja sitten tasapainon vuoksi vielä The Runawaysin vaikka siinä olikin oikein kanteen painettuna väsyneen Kristen Stewartin nimi. Kick-Assin katsoin jo samana iltana enkä oikein tullut vakuutetuksi. (Minusta muuten liian monet elokuvat potevat nykyään mammuttitautia paitsi mitaltaan myös lajityypiltään: ei oikein luoteta siihen, että yksi linjakas suunnanvalinta kantaisi, vaan roiskitaan varmuuden vuoksi paria muutakin genreä sekaan, hyppysellinen lepakonkynsiä, ja katsotaan mitä tapahtuu. Paskaahan siitä seuraa.)
Seuraavana päivänä minun piti siivota, muttei huvittanut. Niinpä katsoin The Runawaysin ja rakastuin. Tänään hankin käsiini niiden levyjä ja luukutin tätä sekä Queens of Noisea aivan totaalifileissä.
Joissain asioissa olen hirmuisen helppo.
- The Runaways: Cherry Bomb levyltä The Runaways
tiistai 19. lokakuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
aaa, tää on se leffa! joka on siis tehty siitä bändistä! joka mainitaan myös mötley cruen kirjassa. mä niin tsekkaan ton, ja todnäk musan heti perään.
joo se on tää! tai tää on se! mut silti jotenkin haistoin, että sä saleen digaisit, ja musasta.
mä olin tosiaan aika myyty.
Lähetä kommentti