Toisinaan uskon melkein tosissani väkivallan olevan ratkaisu. Se, että saisin tehdä jotain fyysistä pyyhkiäkseni vahingoniloisen ja omahyväisen hymyn raivostuttavan asiakkaan naamalta, helpottaisi paitsi minun myös aikaansaatujen vahinkojen määrästä ja laadusta riippuen työtovereittenikin elämää. Jospa voisin elokuvissa vain kurkottaa parin penkkirivin ylitse ja puristaa sen iänikuisen kommentoijan ja karkkipussin rapistelijan äänihuulet värähtelemättömään tilaan. Kunpa kykenisin seurauksista piittaamatta rysäyttämään liikenteessä härskisti kiilailevan puskuriin oikein perinteisellä The Fast And The Furious -tyylillä, maalit kyljestä kuorien ja muutamia tikattavia ruhjeita aiheuttaen.
Välillä säikähdän itsekin sitä raakojen ja yksityiskohtaisten vahingoituskuvitelmien määrää, joka mun päässä kykenee vellomaan ilman mitään ulkoisia merkkejä. Esims tänään.
Joskus tekis mieli lyödä otsaan jokaista tärkeilijää,
automaatilla hidastelijaa ja perseelle kävijää,
huutaa naapurin kyylälle päin naamaa
että se on idiootti
ja mersujen nokasta merkit varastaa
- Maija Vilkkumaa: Väärin
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
haha, on aivan parasta miettiä, mitä kullekin häirikölle tekisi. oppisivat olemaan. ja toi maijan biisin kohta oli aivan äärettömän osuva, vau mikä bongaus. (meinasin kirjoittaa bongi, mutta sehän on aika eri asia.)
Tiedän tunteen... Ja tiedän mistä tulevat ne itsekseen mutisevat ja kiroilevat vanhanpuoleiset immeiset joita joskus kadulla näkee. Suosittelen Valiumia.
Lähetä kommentti